Tampere jyrää kaupunkikeskustojen elinvoimaisuuden vertailussa
Tampereen ydinkeskustaa on kehitetty viiden vuoden aikana kahdella miljardilla eurolla. (Kuva: Wille Nyyssönen)
Valtakunnallinen Elävät kaupunkikeskustat ry (EKK) julkaisi tänään vertailun kaupunkikeskustojen paremmuudesta ja listan kärjessä keikkuu toista vuotta peräkkäin monella muullakin saralla viime aikoina menestynyt Tampere. Helsingin keskusta on vuoden 2024 listauksen kakkonen ja Turku kolmonen. Neljänneksi yltää Vantaan Tikkurila ennen selvästi pienemmän kaupungin Porvoon keskustaa.
EKK on pisteyttänyt kaupunkikeskustat elinvoimalaskennan tunnuslukujen perusteella, joita ovat kauppojen ja ravintoloiden osuus liiketiloista, vapaana olevien liiketilojen osuus, kaupallinen tiiviys ja elinvoimaluku sekä keskustojen asukastiheyden perusteella ns. vartti keskusta-alueelta. Elinvoima on suhteessa kaupungin asukasmäärään. Maksimipisteet per osa-alue on 35 pistettä.
Kaupunkikeskustojen elinvoimaisuus 2024 -laskelma. Taulukko: Elävät kaupunkikeskustat ry
Vertailussa keväällä 2024 mukana olivat seuraavat kaupungit/keskustat (35 kpl): Espoo (Tapiola), Imatra, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Loimaa, Loviisa, Maarianhamina, Mikkeli, Naantali, Oulu, Pietarsaari, Pori, Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Tornio-Haaparanta, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa (Tikkurila), Vihti (Nummela).
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tampereen kehityksestä kerrotaan seuraavaa: “tapahtumakeskustaan” on reilussa viidessä vuodessa toteutettu yhteensä kahden miljardin euron keskustainvestoinnit: ratikka, monitoimiareena, Ratinan kauppakeskus, rantatunneli, kansainvälinen Uefa 4 -tason jalkapallostadion sekä uudet asuinkohteet, kaikki vartin keskustassa, mikä näkyy Tampereen korkeassa elinvoimassa.
Helsingin keskustassa on Suomen suurin työpaikkakeskittymä, mutta etätyö on vähentänyt omalla työpisteellä työskentelyä vähintään kolmanneksella. Se heijastaa näin keskustan ravintoloihin ja hajauttaa kulutusta yhdessä verkkokaupan kanssa. Pääkaupungin keskustan vapaat liiketilat ovat kaksinkertaistuneet kahdeksassa vuodessa.
EKK:n mukaan matkailuvirroilla on keskeinen vaikutus keskustan elinvoimaan. Rovaniemen keskusta tukeutuu kansainväliseen talvimatkailuun, Porvoo pitkään kesäjaksoon. Myös Turku on onnistunut houkuttelemaan tapahtumineen etenkin kotimaisia kesämatkailijoita.
Kolmessa vuodessa keskustojensa elinvoimaa ovat onnistuneet nostamaan: Porvoo, Hyvinkää, Tornio-Haaparanta, Loimaa ja Maarianhamina.
EKK kertoo laskelmastaan, että kaupunkien kaupallisen keskipisteen ympärille piirretään yhden kilometrin säde, jonka sisältä on laskettu kaikki asukkaat. Helsingin vartin keskustassa asuu yli 29 000 asukasta, mikä on eniten Suomessa.
Kaupallinen keskipiste on nyt Vanhan ylioppilastalon portailla. Viime vuosina toteutetut keskustan keskeisimmät kehittämisinvestoinnit ovat siirtäneet kaupallista keskipistettä Kampin suuntaan. Asukasmäärä vartin keskustoissa on kaikissa isoissa kaupungeissa kasvanut, poikkeuksena Helsinki.
Eurooppalaisissa keskustoissa voi vartin keskustoissa asua jopa 50 000 asukasta vahvistaen elinvoimaa. Kaikki kaupat ja ravintolat löytyvät kortteleiden kivijaloista, eikä vapaita liiketiloja EKK:n mukaan ole.
Lue myös:
