TE-uudistuksen mallista ilmoitettava lokakuun lopussa – osa kuntien valtuustoista äänestää viimeisenä mahdollisena päivänä
Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle 2025 alusta alkaen. Kuva: Ville Miettinen
Kunnissa on jo kiire päättää TE-uudistuksen tulevasta mallista, sillä tiedot työvoimapalveluiden toteuttamisesta on oltava TEMillä lokakuun loppuun mennessä.
Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille 2025 alussa.
Erityisasiantuntija Jenni Wessman työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että keskiviikkoon mennessä TEMin kirjaamoon oli jätetty kolmen kunnan tai työllisyysalueen tiedot. Ainakin 40 työllisyysalueen tiedot puuttuvat vielä.
– Nyt täällä päässä jännitämme, miten tiukalle deadline menee. Tiedossa on, että joidenkin kuntien valtuustot käsittelevät asian todella viime tingassa eli kuluvan kuukauden viimeisenä päivänä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Osa kunnista on vielä viime päivinä ollut epävarmoja siitä, mihin työllisyysalueeseen liittyä.
Mikäli jokin kunta jättää ilmoittamatta oman työllisyysalueensa, valtioneuvosto päättää asiasta kunnan puolesta.
– Ennen tällaisia päätöksiä katsomme ensin Suomen kokonaistilanteen, Wessman kertoo.
Työllisyydenhoitoalueeseen on kuuluttava 20 000 hengen työvoimapohja. Kunta voi hakea poikkeuslupaa oman työllisyysalueensa muodostamiseen.
Pohjois-Karjalassa käsitellään maakunnallista aluetta
Kuntien valtuustojen on hyväksyttävä oman alueensa malli. Työllisyyspäällikkö Riikka Vartiainen Joensuun kaupungilta kertoo, että neuvotteluja yhteisestä mallista on käyty Pohjois-Karjalassa kuntien kanssa niin perusteellisesti kuin se nopeassa aikataulussa on ollut mahdollista. Kesälomakausi keskellä valmistelua ei kiireaikataulua todellakaan helpottanut.
Lakipaketti julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisestä vahvistettiin vasta maaliskuun loppupuolella, joten asian käsittelyyn jäi käytännössä vain muutama kuukausi.
Pohjois-Karjalan kunnat ovat neuvotelleet mallista, jonka mukaan työvoimapalvelut järjestettäisiin maakunnallisesti.
Kunnille on esitetty hyväksyttäväksi mallia, jossa työvoimapalvelut toteutetaan yhteistoiminnassa maakunnallisena työllisyysalueena. Sen vastuukuntana toimisi Joensuun kaupunki.
Työnhakijan palvelut järjestettäisiin kunnille esitetyssä mallissa neljällä palvelualueella. Alueet ovat Joensuu, Joensuun seutu, Keski-Karjala ja Pielisen Karjala.
13 kunnan näkemykset
– Meillä on mukana 13 kuntaa ja jokaisella on hieman omanlaisensa näkemys ja kompromissitoive, Vartiainen kertoo neuvotteluista.
Pisimmät keskustelut on käyty niiden kuntien kanssa, jotka eivät ole olleet mukana työllisyyden kuntakokeilussa.
Vartiainen huomauttaa Pohjois-Karjalan olevan alueena sellainen, että yhteisen mallin ulkopuolelle jättäytyminen olisi haastavaa.
Lain mukaan kunta voi järjestää palvelut itse, mutta silloin sen työvoiman määrän on ylitettävä 20 000 henkilöä. Jos työvoiman määrä jää tämän alle, kunnan on perustettava yhden tai useamman muun kunnan kanssa työllisyysalue.
Työllisyysalueen tulee lisäksi olla maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäyntialueen kannalta toimiva alue. Mukana tulisi olla myös keskuskaupunki.
Joensuussa sopimusta on tehty yhdessä ja yritetty löytää kompromisseja. Esitetty toimintamalli noudattaa pitkälti kuntakokeilun mallia.
– Sopimustekstissämme on maininta, että mikäli yksittäinen kunta päättää jäädä nyt alueen ulkopuolelle, se otetaan mukaan myöhemmin samoilla nyt tehdyillä ehdoilla.
– Emme aio avata sopimusta enää uudelleen.
Vartiainen kertoo, että pisimmät keskustelut on käyty päätöksenteon mallista ja sen määräenemmistöstä. Myös kustannusten jako ja lähipalvelut ovat puhuttaneet yhteisissä keskusteluissa.
Kuntien on lähetettävä lokakuun loppuun mennessä TEMiin myös valtuustojen hyväksymä suunnitelma muun muassa tehtävien hoitamisen taloudellisista- ja henkilöstöresursseista.
Tästä mallista on tulossa torso, jos vastuukunnat ”kaupungit” eivät ole valmiita aidosti jakamaan työvoimaa ja palveluja alueensa kuntiin vaan pyrkivät edelleen pitämään kiinni entisestä TE mallista, jossa työtön liikkuu ja viranhaltija pysyttelee keskuskaupungissa. Tämä malli ei palvele silloin edes paikallisia yrityksiä, joiden tarpeet tulisi tuntea hyvin.