Asiantuntija-artikkeli: Väestönsuojan käyttöönotto
Väestönsuoja sekä sen laitteet ja välineet on pidettävä kunnossa ja vaatimuksena on se, että suoja on voitava tyhjentää ja laittaa käyttökuntoon 72 tunnissa. Kuva Merihaan väestönsuojasta Helsingistä. Kuva: Liisa Takala
Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, joka on tarkoitettu ensisijaisesti antamaan suojaa väestölle sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset asuvat, liikkuvat ja käyvät töissä.
Väestönsuoja turvaa räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, ionisoivalta säteilyltä ja kemiallisilta taisteluaseilta. Väestönsuojia on eri kokoisia: kerrostalosuojista suuriin kalliosuojiin.
Suomessa on tällä hetkellä noin 52 000 väestönsuojaa, joissa on noin 4,2 miljoonaa väestönsuojapaikkaa. Pääosa suojista, noin 85 %, on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia. Myös useamman kiinteistön yhteisiä kalliosuojia on käytössä. Suojassa on oltava vähintään 0,75 m2 vapaata lattiatilaa suunniteltua henkilömäärää kohden.
Normaalioloissa asuinrakennusten väestönsuojia käytetään usein varastotiloina ja julkisten rakennusten väestönsuojia muun muassa harrastustiloina, parkkihalleina sekä metroasemina. Väestönsuojia saa käyttää normaalioloissa muissa tarkoituksissa, mutta ei arkistona eikä varastoina, josta tilaan jää kosteus- tai hajuhaittoja. Kun väestönsuojelu on määrätty viranomaisen toimesta saatettavaksi tehostettuun toimintaan tai valmiustilaan, on väestönsuojat laitettava viipymättä käyttökuntoon.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lainsäädäntö velvoittaa kunnossapitoa, huoltoa sekä valmiutta ottaa väestönsuojat käyttöön
”Väestönsuojelu on epäromanttinen, ikävä välttämättömyys. Mutta se ei ole sen vuoksi yhtään vähemmän tärkeää kuin mikä muu puolustustoiminnan haara tahansa”, totesi sisäasianministeri Urho Kekkonen. Suomen ensimmäiset väestönsuojeluun liittyvät lait tulivat voimaan 15.11.1939, pari viikkoa ennen talvisodan puhkeamista.
Tänä päivänä väestönsuojia sekä niiden laitteita ja tarvikkeita koskeva keskeinen lainsäädäntö muodostuu pelastuslaista (379/2011), pelastustoimen laitteita koskevasta laista (10/2007), väestönsuojan laitteita ja varusteita koskevasta asetuksesta (409/2011) sekä väestönsuojan teknisisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapitoa koskevasta asetuksesta (506/2011). Väestönsuojan omistajalla on vastuu väestönsuojastaan ja lisäksi rakennuksen omistajan tulee huolehtia siitä, että väestönsuojien teknisiä ominaisuuksia ja väestönsuojien laitteita koskevat vaatimukset täyttyvät.
Väestönsuoja sekä sen laitteet ja välineet on pidettävä kunnossa ja vaatimuksena on se, että suoja on voitava tyhjentää ja laittaa käyttökuntoon 72 tunnissa. Suojaa käyttökuntoon saattaessa se joudutaan tyhjentämään varastoitavasta irtaimistosta. Väestönsuojalaitteiden ja – varusteiden oikealla huollolla ja tarkastamisella varmistetaan, että laitteet ja varusteet toimivat luotettavasti, kun niitä tarvitaan. Väestönsuojien ylläpitovaiheen tarkastuksia tehdään nykyään palotarkastusten yhteydessä. Suoja ei tyypillisesti tyhjene hetkessä, eikä rakennuksessa työskentelevät henkilöt todennäköisesti tule suojautumaan oman työpaikkansa väestönsuojaan, elleivät asu väestönsuojan läheisyydessä.
Kiinteistön pelastussuunnitelmasta on löydyttävä väestönsuojaa koskevia tietoja, kuten missä käytössä suoja on normaaliajan käytössä, ketkä hoitavat ja valvovat väestönsuojaa, miten suojan kunnossapito, huolto ja tarkastukset hoidetaan, mitä väestönsuojan materiaali sisältää, mitkä ovat suunnitellut käyttäjämäärät sekä miten kohde liittyy väestönsuojeluorganisaatioon. On myös annettava arvio siitä, missä ajassa väestönsuoja saadaan suojauskäyttöön.
Lainsäädäntö ei enää edellytä väestönsuojanhoitajan nimeämistä, mutta käytännöllisistä syistä suojanhoitaja kuitenkin usein nimetään. On myös huomioitava, että kriisitilanteessa väestösuojan hoitaja ei ole välttämättä paikalla ja hänelle tarvitaan varahenkilö. Väestönsuojanhoitaja huolehtii väestönsuojan toimivuudesta, tekee suojalle vuosittaisen toimintatarkastuksen ja puutteita havaittuaan ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi.
Väestönsuojanhoitajan vuosittain suorittamien väestönsuojan toimintakunnon ja varusteiden tarkastuksen perusteella suoja on yleensä suojautumisen kannalta kunnossa. Kun väestönsuoja pitää ottaa käyttöön, johtaa väestönsuojan hoitaja käyttökuntoon laittoa sekä ihmisten toimintaa suojautumistilanteen aikana. Väestönsuojanhoitajia koulutetaan alueellisilla kursseilla ympäri Suomea.
Tyhjentämis- ja käyttöönottosuunnitelmat
Vaikkei väestönsuojaa koskevia suunnitelmia vaaditakaan lainsäädännössä, on hyvä käytäntö laatia väestönsuojalle sekä tyhjentämis- että käyttöönottosuunnitelmat. Ne kertovat, mitä toimenpiteitä tarvitaan väestönsuojan tyhjentämiseksi sekä saattamiseksi suojausvalmiuteen. Mikäli väestönsuoja on muussa käytössä kuin irtaimistovarastona, esimerkiksi työpaikan pukuhuoneena, taukotilana, kuntosalina tai muussa vastaavassa käytössä, on sitäkin tärkeämpää tehdä suunnitelmat ennalta. Suunnitelmien lisäksi väestönsuojan käytön harjoittelu olisi hyödyllistä.
Tyhjentämissuunnitelmassa otetaan kantaa siihen, miten suoja käyttökuntoon saattaessa tyhjennetään varastoitavasta irtaimistosta ja mihin suojasta poistettavat tavarat siirretään. Käyttöönottosuunnitelma kertoo, mitä toimenpiteitä tarvitaan väestönsuojan saattamiseksi suojausvalmiuteen. On myös tärkeää suunnitella, miten yritysten ja julkisten organisaatioiden suojiin hankitaan ruokatarvikkeet ja tarvittavat välineet suojautumisen aikana.
Tarkastukset ja tiiveyskoe
Väestönsuojan tiiviyskokeesta on oltava todistus. Koe ei kuitenkaan ole pakollinen ylläpitovaiheen tarkastuksissa. Koe tehdään tyypillisesti 10 vuoden välein, mutta toimivuuden ja vikojen havaitsemiseksi se olisi hyvä tehdä vuosittain tarkastuksen yhteydessä. Tiiveyskokeessa suojan läpiviennit, ovet ja luukut suljetaan, suojan paine nostetaan ilmavaihtolaitteella ohjearvoon sekä mitataan paineenlaskun kesto verrattuna ohjearvoihin. Rakenteiden ja laitteiden tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan jälkikäteen tehdyt läpiviennit sekä se, onko syntynyt halkeamia tai rakennevaurioita.
Luukkujen ja ovien sirpalesuojaukset tarkistetaan, kuten myös ovien ja luukkujen tiivisteiden kunto, sulkeutuminen sekä salpalaitteiden toimivuus. Hätäpoistumiskäytävän osalta tarkistetaan kunto, ulospääsy sekä onko kosteusongelmia. Jos suojassa on sulkuteltta, tarkistetaan, että kiinnityskehys on ehjä ja paikallaan sekä myös se, ettei ole tehty rakenteita, jotka estäisivät sulkuteltan pystyttämisen.
Ilmanvaihtolaitteelle tehdään koekäyttö vuosihuollon yhteydessä. Tarkistetaan myös, että ilmanvaihdon laitteille ja varusteille on lukittu suojahäkki ja että kiinnitys ulkona olevalle ilmaottoputkelle on kunnossa. Normaaliajan ilmanvaihdolle on oltava suojassa tiivisteelliset sulkulaipat. Tarkistetaan jakokanaviston tuloventtiilien toimivuus ja jakokanaviston kiinnitys sekä ylipaineventtiilit ulkoteltassa ja käymälöiden kohdalla. Lisäksi tarkistetaan ilmanvaihtolaitteen ilmamäärämittari, käsikammet sekä se, että ilmanvaihtolaitteen työkalut ovat suojassa. Ilmanvaihtolaitteen erityissuodattimen ilmatiiviit kannet tarkistetaan huolella ja tarvittaessa suodatin on punnittava. Tarkistetaan myös suojan ylipainemittarin nestemäärä ja mittarin toiminta.
Tarkastettaviin seikkoihin kuuluvat myös vesipisteen toimivuus, letkuliitäntä ja jatkoletku, vesijohtojen ja lämpöjohtojen sulkuventtiilit seinien lähellä, kuten myös varavesisäiliöiden olemassaolo, niiden puhtaus ja kunto. Tarkistetaan vedenpoisto sulkuteltasta ja vesipisteen läheltä sekä viemärin sulkuventtiilin toimivuus ja kunto.
Kuivakäymälöitä tarvitaan yksi jokaista alkavaa väestönsuojan 20 neliömetriä kohti. Tarkistetaan kuivakäymäläastioiden olemassaolo, kunto ja pussien määrä, käymälöiden paikat lattiassa tai piirustuksissa sekä käymäläkomeroiden kiinnityskehykset seinässä. Jäteasioiden tulee olla kannella varustettuja sekä helposti liikuteltavia. Jäteasioihin on mahduttava jätettä vähintään 15 litraa varsinaisen suojan neliömetriä kohden. Jokaiselle kuivakäymälälle on oltava suojassa vähintään 16 kappaletta vesitiiviitä ja tärinäkuormituksen kestäviä jätepusseja ja tarvikkeet pussien sulkemiseksi. Lisäksi tarkistetaan ylipaineventtiilien sijoitus käymälöiden paikalla.
Väestönsuojat on liitettävä sähköverkkoon ja niissä on oltava matkaviestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste. Suojassa tarvitaan sähköjen ryhmäkeskus ja sulakkeet sekä toimiva yhteisantennipistoke. Väestönsuojaan tulevien sähkö- ja teleläpivientien kunto tarkistetaan.
Matkapuhelimien kuuluvuus tarkistetaan. Samoin tarkistetaan puhelinpistorasian olomassaolo, kytkentä sekä puhelinnumero. Puhelin pistokkeita on kuitenkin alettu korvaamaan GSM-antennilla, jonka käyttö on kuitenkin hyväksytettävä viranomaisilla. GSM- antenni järjestelmän kustannus, maksaa itsensä nopeasti takaisin, kun lankapuhelin kustannus poistuu.
Väestönsuojat on liitettävä sähköverkkoon ja niissä on oltava matkaviestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä, kuten esimerkiksi GSM-antenni. Suojassa tarvitaan sähköjen ryhmäkeskus ja sulakkeet. Väestönsuojaan tulevien sähkö- ja teleläpivientien kunto tarkistetaan. Matkapuhelimien kuuluvuus tarkistetaan. Samoin tarkistetaan matkapuhelimen kuuluvuus.
Väestönsuojassa on oltava käyttö- ja huolto-ohjeet, ohjeet suojan käyttökuntoon laitosta sekä ohjeet suojautumiseen eri tilanteissa.
Käyttökuntoon laittaminen
Väestönsuojaan suojautuessa rakennuksen ovet ja ikkunat suljetaan, ilmanvaihto pysäytetään sekä tarpeettomat sähkölaitteet kytketään pois toiminnasta. Sen jälkeen osallistutaan purkamiseen, rakentamiseen ja muihin väestönsuojan käyttökuntoon vaatimiin toimenpiteisiin. Väestönsuojasta poistetaan väestönsuojakäytölle tarpeeton tavara, rakenteet ja laitteet. Myös suojan puolella mahdollisesti olevat katto- ja seinäpintojen lämpöeristeet tai muut lämmönsiirtymistä väestönsuojan seiniin ja kattoon haittaavat verhoukset poistetaan. Samoin poistetaan kaikki tärähdysalttiit rakenteet, kuten peilit ja alas lasketut kattopinnat.
Sulkuaukoissa käytetyt tilapäiset ovet ja muuta rakenteet irrotetaan ja viedä pois suojasta. Irrallaan varastoidut luukut ja ovet kiinnitetään paikoilleen sekä varmistetaan ovien ja luukkujen toiminta ja tiiviys, rasvataan saranatapit ja salvat sekä asennetaan tiivisteet paikoilleen. Varauloskäytävän ja varaulospääsyn toimivuus ja käyttökelpoisuus tarkistetaan.
Tämän lisäksi tarkistetaan, ettei ulospääsyaukon läheisyydessä ole esimerkiksi pysäköityjä autoja tai muita esteitä, jotka voisivat estää uloskaivautumisen tai ulostuloluukun avaamisen kokonaan. Jos väestönsuojassa ei ole erillistä sulkuhuonetta, kiinnitetään sulkukammio suojan oven sisäpuolelle kiinnityskehykseensä valmiusasentoon Väetönsuojasta purettuja rakenteita, kuten esimerkiksi varastokomeroiden osat varastoidaan sopivaan paikkaan ja niistä voidaan myöhemmin rakentaa vaikkapa käymäläkomeroita ja kerrossänkyjä.
Yhteenveto
Väestönsuojat ovat edelleen tärkeä osa yhteiskunnan varautumista ja siksi tarvitaan suojien säännöllistä tarkastusta ja tiiveyden testausta. Hyvä käytäntö on laatia väestönsuojalle tyhjentämis- ja käyttöönottosuunnitelmat sekä myös harjoitella näitä molempia toimintoja.
Näin opinnäytetyö toteutettiin:
· Reijo Huhtalan opinnäytetyön toimeksiantajana oli Laurea-ammattikorkeakoulun Porvoon Campus
· Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa väestönsuojan käyttöönottoa varten opas, joka tarjoaa tietoa väestönsuojien tarkoituksesta, niitä koskevista laeista sekä asetuksista. Oppaan tehtävänä oli antaa ohjeita rakennuksen henkilökunnalle siitä, mitä tarvikkeita väestönsuojaan tarvitaan, miten väestönsuoja laitetaan kuntoon kriisitilanteessa käyttöönottosuunnitelman avulla sekä miten ja milloin väestönsuojia tulee tarkastaa ja testauttaa. Oppaassa myös kerrotaan, miten väestönsuojaa voidaan käyttää normaalioloissa.
· Työn tuloksena syntyi opinnäytetyö ”Opas väestönsuojan käyttöön”.
Lisätietoja opinnäytetyöstä antaa Reijo Huhtala (reijoantero68@gmail.com).
Artikkelin kirjoittajat:
Reijo Huhtala, turvallisuusalan tradenomi
Soili Martikainen, Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori, TkT
Lähteet:
Laki pelastustoimen laitteista 10/2007. Viitattu 9.11.2021.
Pelastuslaki (379/2011). Viitattu 9.11.2021.
Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta (506/2011). Viitattu 9.11.2021.
Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista (409/2011). Viitattu 9.11.2021.
moro
yksi asia jäi vaivaan kuka ja mihin häkkikomeron tavarat laitetaan