Kuva: Jussi Vierimaa
Sitran järjestämissä kokeiluissa selvitetään muun muassa, voisiko julkisesti tuetussa liikenteessä olla mukana myös itse maksavia matkustajia. Kuvassa taksiyrittäjä Harri Pettersson Raumalta.

Yhteiskunta käyttää kuljetuspalvelujen järjestämiseen miljardi euroa vuodessa. Kuljetuspalvelujen kehittämisestä haetaan monenlaisia hyötyjä. Eri palvelujen yhdistäminen tuo säästöjä ja samalla vähentää ilmastopäästöjä. Palvelutasoa voidaan parantaa kuljetuksia yhdistämällä. Kuljetuspalveluja kehitetään niin, että myös itse maksavat asiakkaat voivat käyttää niitä. Järjestelmien kehittämisestä voidaan tehdä myös vientituote.

Sitran rahoittamissa kokeiluissa tutkitaan, voisiko esimerkiksi kunnan tukemaan sote-kyytiin myydä samaan autoon paikkoja itse maksaville matkustajille. Tai voisiko julkisesti tuettuja eri autoilla toteutettavia asiointikyytejä yhdistää yhdellä autolla toteutettavaksi. Ja edelleen: Voisiko sama kyyti toimia liityntäliikenteenä työssäkäyville? määrittelee Sitran viestintäasiantuntija Samuli Laita.

Sitra on käynnistänyt alan kokeilut kolmella alueella. Niissä selvitetään, miten yritysvetoinen digitaalinen palvelualusta voi auttaa yhdistämään yhteiskunnan tukemia kuljetuksia ja yksityishenkilöiden liikkumistarpeita.

Etelä-Savossa aiotaan testata ratkaisuja sote-kuljetusten yhdistelemiseen ja välittämiseen. Samalla selvitetään, miten kuljetuksiin voidaan ottaa mukaan myös sellaisia matkustajia, jotka maksavat matkansa itse.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Itä-Uudellamaalla on tavoitteena kokeilla muun muassa kutsuohjattua liityntäliikennettä joukkoliikenteen runkolinjojen äärelle sekä yhdistellä kaupunkien palvelukyytejä.

Pirkanmaalla haetaan ratkaisua kasvavan kaupunkiseudun ja harvaan asutun maaseudun rajan tuntumassa tapahtuvaan liikenteeseen.

Liikenteen osuus päästöistä kasvanut

Suomen kasvihuonepäästöistä liikenteen osuus on noin viidennes. Osuus on viime vuosina kasvanut kun teollisuuden ja energiantuotannon osuudet ovat pienentyneet.

Sitran hankkeessa haetaan julkiselle sektorille keinoja säästää kustannuksia lakisääteisissä kuljetustehtävissä, kuten sote-kuljetuksissa, vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa sekä koulukuljetuksissa.

Sitrassa nähdään, että tarvitaan houkuttelevia ja helppokäyttöisiä vaihtoehtoja yksityisautoilulle haja-asutusalueista tiheästi asuttuihin kaupunkeihin ja näiden väliseen liikenteeseen. Apua haetaan teknologiasta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä.

Sitrassa on todettu, että uusi liikennepalvelulaki tukee uusien vaihtoehtojen kehittämistä. Myös mahdollinen maakuntauudistus muuttaa kuljetuksiin liittyviä hallintorakenteita. Uudistus pakottaa ja mahdollistaa henkilöliikennejärjestelmän uudistamista.

Yhteinen alusta kaikille palveluntarjoajille

Sitran hankkeessa pyritään kehittämään uudenlainen kustannustehokas ja erilaisiin tarpeisiin muuntuva teknologia-alusta, johon kaikki kyseisen alueen liikkumis- ja välityspalveluntarjoajat voivat liittyä. Näin muun muassa voidaan yhdistää joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten hallintaa, välitystä ja optimointia sekä vielä itse maksettuja ja julkisesti tuettuja henkilökuljetuksia.

Tavoite on, että erilaiset liikenteen palvelut julkisista kyydeistä takseihin ja jaettuihin kyyteihin ovat paremmin erilaisten käyttäjäryhmien saatavilla – tilattavissa ja maksettavissa myös mobiilisti.

Kunnilta edellytetään omaa panosta

Yhteistyöhön halukkaita kuntia ei ole vaikea löytää, kertoo Sitran asiantuntija Heikki Sorasahi.

– Tietysti kunnilla on erilaisia tilanteita ja odotuksia. Nämä kolme aluetta valikoituivat nyt siksi, että niillä oli erityistä kiinnostusta juuri tällaiseen kehitystyöhön, jossa mukana on sekä yrityksiä että julkisia tahoja.

Ilmaista rahaa kunnille ei ole hankkeissa tarjolla. Mukana olevilta kunnilta odotetaan tietenkin selkeää sitoutumista ja sen osoitukseksi omaakin panostusta.

Sorasahi antaa tunnustusta hankkeeseen osallistuville kunnille ja liitoille.

– Erityisesti Pirkanmaalla on tehty hyvää pohjatyötä kasvavan kaupungin ja maaseudun yhdistävän liikenteen kehittämiseksi.

– Porvoossa ja Loviisassa ollaan aktiivisia. Myös Etelä-Savossa on alkukankeuksien jälkeen edistytty keskusteluissa sote-kyytien avaamisen kokeilemiseksi.

Porvoossa iltaliikenne ongelmana

Porvoo ja Loviisa käynnistävät loppuvuodesta palvelun, joka parantaa kylien ja haja-asutusalueiden liikkumispalveluita ja vähentää samalla yksityisautojen käyttämisen tarvetta. Kaupungit kokeilevat palvelua, joka yhdistelee joukkoliikenne- ja taksikyytejä kännykkäsovelluksen avulla.

Porvoossa kiinnostuttiin hankkeesta, koska erityisesti haja-asutusalueilla on kaivattu parempia yhteyksiä varsinkin iltaliikenteeseen, kertoo Porvoon liikenneinsinööri Hanna Linna-Varis. Harrastusmahdollisuuksiin pitäisi olla helpompi päästä ja saattoliikenteen vähentämistä toivotaan.

– Meillä pidetään kokeilukulttuuria tärkeänä. Porvoo on ollut muissakin liikkumiskokeiluissa mukana, mutta tämä tuntuu oikein joustavalta.

Porvoon tavoitteena on pystyä luomaan järjestelmä, joka toimii kustannustehokkaasti, ainakin osittain markkinaehtoisesti ja tarjoaa nykyistä parempaa palvelua, sanoo Linna-Varis.

Ei kilpailla olemassaolevan kanssa

Porvoon hankkeeseen haetaan vielä ulkopuolista rahoitusta Sitran ja kaupungin lisäksi.

Linna-Varis huomauttaa, että kokeilulla ei ole tarkoitus kilpailla olemassaolevan ja toimivan markkinaehtoisen palvelun kanssa.

– Mutta kello 17 jälkeen tarvitaan uusia palveluja.

Tämän vuoden puolella on tarkoitus saada aikaan järjestelmä, joka on käyttäjille mahdollisimman helppo ja jonka avulla heidän liikkumistarpeensa saadaan kootuksi ja kuljetukset järjestetyksi kootusti.

– Joustavuutta se tietysti edellyttää käyttäjiltä, korostaa Linna-Varis.

Lyhyt kokeilu huolettaa

Porvoon kokeilun pituus on ehkä vain 2–3 kuukautta, ja se Linna-Varista hiukan huolettaa.

– Parempi joukkoliikenteessä olisi mieluummin ainakin vuosi, että nähtäisiin, miten asia toimii. Mutta kompensoimme lyhyttä aikaa sitten näyttävällä markkinoinnilla.

– Yleensähän joukkoliikennettä ei kovasti markkinoida paitsi ehkä HSL:n alueella.

Kokeiluaikaa voidaan mahdollisesti pidentää, jos saadaan ulkopuolista rahoitusta.

Kokeilu ajoittuu kevääseen, ja syksyllä katsotaan tulokset.

– Jos tämä onnistuu, se otetaan meillä käyttöön ja se on valmiina käytettäväksi muuallakin.

– Loviisa testaa kylien ja keskustan välisiä yhteyksiä sekä Helsingin ja Kotkan välillä kulkevien bussien liityntäyhteyksiä, kertoo Loviisan kehittämisjohtaja Sten Frondén.

Myös vientimarkkinat mielessä

Yhteistyöhankkeessa neljä yritystä kehittää digitaalista alustaa, joka mahdollistaa kyytien yhdistelyn. Kolmen eri kokeilualueen käytännön haasteet ja tarpeet antavat työlle lähtökohdat. Samalla edistetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä liikennesektorilla.

Näin hankkeella haetaan edellytyksiä ja perustaa kustannustehokkaalle palvelumallille, joka voidaan ottaa käyttöön myös muilla alueilla. Alusta perustuu avoimiin teknisiin rajapintoihin, mikä mahdollistaa käyttöönoton myöhemmässä vaiheessa myös muualla Suomessa ja ulkomailla. Katse on myös vientimarkkinoilla.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy tekee hankkeen kokeilujen vaikutusarvioinnit sekä tuottaa riippumatonta tietoa päättäjille alueellisen liikkumisen yhteistyömalleista ja vaihtoehtoisista organisoimistavoista.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*