Kuva: Ville Miettinen
Vaikka valtio julkisti äsken oman kaupunkiohjelmansa, kaupungit ja Kuntaliitto muistuttavat, että parhaillaan ollaan valmistelemassa kunta-valtio-taloussuhteisiin muutoksia, jotka merkitsisivät kaupunkikehityksen moninkertaista heikentämistä. Valtion yksi käsi ei tiedä, mitä toinen on tekemässä, kannanotossa todetaan.

Suuret kaupungit ja Kuntaliitto haluavat selvän työnjaon kuntien ja valtion välille liikenneinfran rahoituksessa.

Yhteisessä kannanotossaan 23 suurinta kaupunkia sekä Kuntaliitto pitävät perusteltuna, että valtio osallistuu aiempaa voimakkaammin kaupunkiseutujen kestävän liikennejärjestelmän investointeihin ja joukkoliikenteen rahoittamiseen.

– Kunnat maksavat koko Suomen liikenneväylänpidon kustannuksista 45 prosenttia. Suuret kaupungit huolehtivat käytännössä täysin yksin joukkoliikenteensä rahoituksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungit maksavat joukkoliikenteen kustannuksista vuodessa yli 300 miljoonaa euroa ja saavat siihen valtiolta tukea 5 miljoonaa euroa, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa tiedotteessa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina painottaa, että valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee valmistella yhteistyössä kuntien kanssa ja valtion liikenneinfran budjettirahoituksen tasoa on korotettava ja hankkeiden rahoitusmalleja monipuolistettava.

– Kunnat eivät myöskään ole veronsaajia valtion keräämissä liikenteen erityisveroissa, mikä on pidettävä mielessä arvioitaessa ehdotuksia kaupunkien entistä suuremmasta osallistumisesta valtion infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen, Reina sanoo.

Kannanotto kohdistuu ns. ”hyötyjä maksaa” -periaatteeseen. Kaupunkien on esitetty hyötyvän valtion infrastruktuurihankkeista, kun kaupunkien kasvun myötä kiinteistöverotulot lisääntyvät ja maankäytön muutoksista myönnetään kehittämiskorvauksia.

Kaupunkien johtajat sekä Kuntaliitto arvioivat, että valtion asiaa koskevassa valmistelussa näkyy pyrkimys päästä osalliseksi näistä kuntien tuloista.

– Suurten kaupunkien kyvystä luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen ja innovaatioiden synnylle on pidettävä kiinni. Valtion vähenevät määrärahat liikenneverkon välttämättömiin investointeihin eivät ole hyväksyttäviä, Ritva Viljanen sanoo.

Ristiriita kaupunkipolitiikan tavoitteiden kanssa

Kannanoton mukaan ajatus siitä, että valtio voisi tulla mukaan maakäyttösopimuksiin siten, että kunnalle tulevasta sopimuskorvauksesta osa käytettäisiin valtakunnallisen infran rahoitukseen, on ristiriidassa kaupunkipolitiikan tavoitteiden kanssa.

Kaupungit ja Kuntaliitto näkevät, että tavoiteltu kuntien ja kaupunkien lisärahoitus valtion infrastruktuurihankkeisiin merkitsisi vähemmän resursseja kaupunki-infrastruktuuriin ja palveluihin.

Kaupungit torjuvat myös ajatuksen, että valtio voisi tulla välillisestikään kiinteistöveron saajaksi. Yleinen kaupungin kasvu ja siitä seuraava kiinteistöjen arvonnousu sekä mahdollinen kiinteistöverotulon kasvu ovat tärkeä osa sitä rahoituspohjaa, jolla kunta järjestää palveluja ja investoi kaupunkikehitykseen.

Suomen 23 suurinta kaupunkia ovat Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän jäseniä. Työryhmä seuraa kaupunkien kehityksen kannalta ajankohtaisia asioita ja ottaa kantaa valtiovallan ja Kuntaliiton päätöksenteossa esille tuleviin asioihin kaupunkien näkökulmasta.

Kannanotto Kuntaliiton verkkosivuilla

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*