Pohjois-Savon Auvinen: Demokratia saatava mobiiliin
Kynä, paperi ja vanerikoppi ovat perinteistä vaikuttamista. Kansanvalta voisi hyödyntää teknologiaa nykyistä tehokkaammin, arvioi Toni Auvinen. (Kuva: Sonja Eloranta)
Kun äänestysprosentit laskevat ja into asettua ehdolle laskee myös, voisi edustuksellista demokratiaa tukea uusilla vaikuttamis- ja osallistumismuodoilla teknologian avulla, sanoo Pohjois-Savon ICT-yhteistoiminnan esiselvitystä johtava Toni Auvinen.
Tuusniemen kunnanjohtajan tontilta helmikuuhun 2017 kestävän hankkeen johtoon hypännyt Auvinen muistuttaa, että vaikka vaalit ovat arvokas asia, nykymaailmassa pitäisi olla ajasta ja paikasta riippumatonta vaikuttamista niin pieniin kuin isoihin asioihin.
– Demokraattinen kansanvalta voisi jatkossa perustua enemmän tieto- ja viestintäteknologiaan siinä mielessä, että älypuhelimien ja muiden välineiden sovellusten avulla pystyttäisiin hyvin matalan kynnyksen osallistumista ja vaikuttamista kannustamaan ja tuomaan esille ja tarjolle, Auvinen sanoo.
Auvinen muistuttaa, että askel äänestyskoppiin on monelle vielä liian suuri, vaikka äänestystä onkin tuotu ennakkoäänestyksien kautta ihmisten lähelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kun edustuksellinen demokratia perustuu ehdokkaan valintaan ensin ja sitä kautta ehdokas valituksi tultuaan käyttää päätäntävaltaa, ajattelin että voisi olla vähän suorempi jos oikaistaisiin muutama mutka matkalta ja kuntalaiset pääsisivät vaikuttamaan suoremmin ja nopeammin.
– Se ei korvaa edustuksellista demokratiaa mutta se voisi tulla rinnalle tietynlaisiin asioihin.
Maakunta hakee
tulevaisuuden ICT-mallia
Pohjois-Savon ICT-esiselvitys keskittyy kunta-ICT:hen, maakuntauudistuksessa kuntin jäävien palvelujen toimintojen ICT-ratkaisuihin, jotka jatkossa on tarkoitus tehdä maakunnallisesti yhdessä.
– Lisäksi haetaan rajapintoja maakuntahallintoon ja sote-tuotantopuoleen, Auvinen kertoo.
Tarkoitus on katsoa tulevaisuuteen, aikaan jolloin sote on lähtenyt kunnan vastuulta.
– Selvitystyössä pyritään hakemaan tulevaisuuden mallia. Ei välttämättä tämän päivän mallia vaan sellaista, joka kestää tarkastelua vielä viiden vuoden päästä, Auvinen määrittelee.
Pian lausunnoille lähtevässä maakuntalakiesityksessä esitetään, että maakunnat voivat yhteisesti sopia, että ne perustavat ICT-asioiden asiantuntija- ja tukipalveluja tuottavia valtakunnallisia palvelukeskuksia.
Auvinen pitää tätä kannatettavana.
– Uskon että tukipalvelut ovat yhdessä toteutettavia asioita. Vaatimustaso käyttäjien, niin kuntalaisten kuin organisaatioiden, puolelta kasvaa ja kustannukset kasvavat sellaista vauhtia, että yksinkertaisesti ei kannata kaikkien pohtia kaikkea ja tehdä yksinään.
– Tässä on julkisella sektorilla paljon mahdollisuuksia yhteistyöhön ja tehokkaampiin hyödyntämisiin isommassa porukassa.
Lue myös:
Digikuntakokeilu vauhtiin 23. syyskuuta
