Ylöjärvi istuttaa digikulttuuria sissitaktiikalla

Hanke, jolla ei ole virallista organisaatiota. Hanke, jonka mahdollistaa valtuuston yhden lauseen pituinen tavoite. Hanke, joka ei edes oikeastaan ole hanke, vaan pikemmin innostuneiden vapaaehtoisten toimintaa.

Ylöjärvi ei ole lähtenyt istuttamaan digikulttuuria kaupungin toimintaan organisaation kautta vaan palveluiden kautta.

Lähtö tapahtui lähestulkoon nollasta.

– Pointti on, että tämä on vapaaehtoista. Tulkaa ne joita homma kiinnostaa ja tuokaa ideanne, tulkaa keskustelemaan, tulkaa saamaan vähän enemmän infoa mitä normaalisti. Tällä porukalla ideoidaan, pidetään ajatuksia yllä ja onnistumisten kautta koetetaan levittää uusia juttuja kahvipöydästä toiseen, kuvailee alkuasetelmaa Ylöjärven kaupungin kehitysjohtaja Riku Siren.

Lähestymistapaa Siren kutsuu sissitaktiikaksi: tehdään hommaa organisaation sisältä käsin. Ei kysellä turhia, tehdään vain.

– Tämä on nopean, ketterän ja avoimen kokeilemisen kulttuuria, joka digitalisaatioon liittyy aivan oleellisena osana. Sitä levitetään tässä samalla, yritetään näkyä ja pitää meteliä.

– Toki tässä on valtuuston toiminnallinen tavoite kattona, ja kaikki sen mukaista toimintaa, Siren muistuttaa.

Moniulotteinen toimintamuoto

Konkreettisia digiedistysaskeliakin kiinnostavampana Siren pitää juuri Ylöjärven toiminnan muotoa. Kuvio on suorastaan mullistava.

Toimintaa ei johdeta ylhäältä alas. Toimijana on poikkihallinnollinen vapaaehtoisporukka.

– Esimerkiksi minulla ei ole toimivaltaa kuin pieneen osaan toiminnoista. Se ei haittaa koska teemme yhteisellä näkemyksellä ja ymmärtämyksellä siitä, mikä on tärkeää.

Toiminnan kirjaamattomia periaatteita ovat avoimuus, ketteryys, kokeilut ja osallistaminen.

– Kun olen porukalta useamman kerran kysynyt että mikä näitä yhdistää, kukaan ei oikein osannut sanoa. Oikea vastaus: kunnat ovat perinteisesti näissä aika huonoja.

– Väitän että sisältä lähtevä malli toimii paremmin kuin sellainen jossa valtuusto linjaa ja ylhäältä alas hierarkkisessa organisaatiossa toteutetaan. Tämä on moniulotteisempi kuvio.

Kuntalaisen mobiililiittymä

Alku on ollut kulttuurin juurruttamista, ja edessä on askeleiden otto kohti konkretiaa. Konkretiaa on esimerkiksi varhaiskasvatuksen viestinnän 25 kanavan yhdistäminen mobiiliin.

Tai konseptoitavana oleva kuntalaisen digitaalinen käyttöliittymä, jota Ylöjärvi alkaa syksyllä hahmotella yhdessä Tampereen yliopiston Demolan opiskelijoiden kanssa. Taustalla on ajatuskoe siitä, millainen olisi tulos, jos kuntalaisen ensisijainen käyttöliittymä kuntaan olisi mobiilia kaikissa asioissa joissa se on mahdollista.

– Kaikki palvelut eivät mene mobiiliin, mutta suunnilleen kaikissa palveluissa on tukipalveluita jotka voivat olla mobiilissa, Siren sanoo.

Hän korostaa, että Ylöjärvellä ei ole resursseja ja tarkoitusta lähteä itse koodaamaan.

– Mutta kaupallisia avauksia on olemassa ja meidän täytyy jäsentää konseptoinnin kautta ajatuksia siitä, mitä joskus oikeasti haluamme, että tehdään tämä hyvin kun maailma muuttuu.

Digitalisaatio on palvelujen asia

Ylöjärvi on mukana Tampereen kaupunkiseudun yhteistyössä, jossa yhteistä on mm. tietohallinnon infra.

Yhteisellä sopimuksella ostetaan markkinoilta tietoliikennepalvelut, puhepalvelut ja kalusto.

– Seuraava seudullisen yhteistyön askel on että integroimme enemmän myös järjestelmiä ja palveluita. Teemme tiivistyvää digipalveluyhteistyötä, Riku Siren sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että digitalisaatio ei ole tietohallintoa, vaan se on palveluita: kokonaan uusien palvelujen tekemistä tai vanhojen tekemistä uudella tavalla.

Ylöjärven sissitoiminnalle ei Sirenin mukaan ole määräaikaa.

– Palveluja kehitetään niin kauan kuin kunta on olemassa.

Ylöjärven sissitaktiikan toimimista seurataan Riku Sirenin ylläpitämässä DigiYlöjärvi-blogissa.

Lue myös:

Pohjois-Savon Auvinen: Demokratia saatava mobiiliin

Digikuntakokeilu vauhtiin 23. syyskuuta