Tasan ei käy onnen lahjat, kun pääsyä tehostetun palveluasumisen piiriin jonotetaan. Odotusajat eri puolilla maata vaihtelevat suuresti. (Kuva: Jorma Ylönen)

Kun oma toimintakyky ei enää riitä kotona asumiseen, niin vanhuksella on edessään hakeutuminen tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piiriin. Tasan ei kuitenkaan käy onnen lahjat, kun vertaillaan kuntien ja kuntayhtymien ilmoittamia tilastotietoja siitä, missä ajassa iäkäs ihminen saa hakemansa sosiaalipalvelut.

THL:n vuoden 2018 tekemän kuntakyselyn tietojen mukaan ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen saattoi joutua jonottamaan pidempään kuin kolme kuukautta 37,1 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista, kuntayhtymistä tai yhteistoiminta-alueista. Pysyvän laitoshoidon osalta jonotusaika venyi yli kolmen kuukauden pituiseksi vastausten mukaan 12,6 prosentilla alueista.

Tosin molempien hoivamuotojen osalta yli 3 kuukauden mittaisia odotusaikoja kirjattiin alueilla yleensä vain osan asiakkaiden kohdalla ja valtaosa ikäihmisistä pääsi turvalliseen loppuelämänsä kotiin vanhuspalvelulain mukaisen hoitotakuun asettamissa aika-rajoissa.

Kun nopeimmillaan paikka tehostetun palveluasumisen piiriin kuuluvassa asunnossa voi järjestyä saman tien, niin pisimmillään jonottaminen venyy kuukausiksi. Hoitotakuu velvoittaa palveluista vastaavan hoitamaan asiat kuntoon kolmessa kuukaudessa.

Uusikaupunki onnistui ryhtiliikkeessä

Uusikaupunki ilmoittaa ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn keskimääräiseksi odotusajaksi viime vuoden loppupuolen osalta 8 vuorokautta. Vielä vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla keskimääräinen odotusaika pysyvän tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piiriin oli 88 vuorokautta. Muutos parempaan on valtava.

-Näin hyvään keskiarvoon emme ole aiemmin päässeet. Olemme kyllä panostaneet toiminnan kehittämiseen. Meillä on käytössä SAS-arviointi (selvitä, arvioi, sijoita) ja SAS-ryhmä kokoontuu joka viikko. Olemme myös lisänneet resursseja ikäihmisten palvelutarpeen arviointiin. Turhia asiakkaiden siirtymisiä olemme pyrkineet vähentämään. Meidän ammattilaiset työskentelevät fyysisesti lähellä asiakkaita ja siitä tulee synergiaetuja, vanhustyön johtaja Kirsi Routi-Pitkänen kertoo.

Kaupungilla on tarjolla omia pitkäaikaispaikkoja ikäihmisille 65, jonka lisäksi palveluseteliasiakkaita yksityissisä hoivakodeissa on noin sata.

-Me on kehitetty ikäihmisille kotiin annettavaa hoitoa. Meillä on käytössä ympärivuorokautinen kotihoito ja kotisairaala, joiden avulla pyrimme helpottamaan vanhusten pärjäämistä kotona. Tärkeä asia ovat myös lyhytaikaiset hoitopaikat, jotka tukevat kotona asumista. Asiakas pääsee välillä lyhytaikaiselle paikalle ja omaishoitaja voi silloin hengähtää, Routi-Pitkänen kertoo.

Kotikunta on ykkösvaihtoehto

Palveluasuminen omassa kotikunnassa on lähes poikkeuksetta ikäihmisen ykköstoive. Perupalvelukuntayhtymä Kallio tuottaa kuntalaisille sote-palveluja Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan alueella. Kuntayhtymällä on omia tehostetun palveluasumisen yksiköitä jokaisessa kunnassa, jonka lisäksi ikäihmisille on tarjolla yksityisiä vaihtoehtoja.

-Pääosin pystymme tarjoamaan ikäihmisille paikan alle kolmessa kuukaudessa. Aina silloin tällöin on muutamia asiakkaita, joiden kanssa menee kauemmin. Mitä kiireellisempi tapaus, sitä nopeammin toimitaan, kertoo Kallion palvelujohtaja Reetta Hjelm.

Palveluseteleitä vastaan ympärivuorokautista hoivaa on tarjolla yksityisissä hoivakodeissa Nivalassa ja Ylivieskassa. Lisäksi iäkkäille mielenterveyspotilaille hankintaa heidän tarvitsemansa tehostetun hoivan palvelut ostopalveluina Sievissä toimivasta yksiköstä.

-Joissain tapauksissa iäkäs asiakas kieltäytyy ottamasta vastaan meidän tarjoamaa palveluseteliä. Siihen on yleensä kaksi syytä. Ensimmäinen syy on omat tai sukulaisen huonot kokemukset jostain tietystä yksiköstä. Toinen on taloudellinen syy. Kaikilla ei ole mahdollisuutta maksaa omaa osuuttaan hoitokuluista, Hjelm kertoo.

Vaala vs. Simo 60-0

Kuntayhtymien sisältäkin voi löytyä suuria eroja huonokuntoisen vanhuksen kaipaaman hoivapaikan järjestämisessä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Oulunkaaren kuntayhtymän alueella Vaalassa joutui viime vuoden loppupuoliskolla odottamaan pysyvää muuttoa tehostetun palveluasumisen piiriin 60 vuorokautta, kun saman kuntayhtymän Simossa odotusajaksi ilmoitetaan tasan 0 vuorokautta.

-Meillä on tosiaan kuntakohtaisia eroja Oulunkaarella. Jonotusajat vaihtelevat, mutta olemme pystyneet tarjoamaan myönnetyn asumispalvelun 3 kk hoitotakuun puitteissa kaikissa Oulunkaaren kunnissa jo pitkään. Oulunkaarella on kehitetty voimakkaasti kotihoitoa ja kotikuntoutusta, joka selittänee jonotusaikojen lyhenemisen, viestitti sähköpostin välityksellä vs. vanhuspalvelujohtaja Hannele Pöykiö Kuntalehdelle.

Toisaalta Oulunkaaren osalta esimerkiksi Vaalassa on keskimääräisen odotusaika tehostetun palveluasumisen piiriin ollut jo viimeiset pari vuotta haarukassa 50-67,5 vuorokautta. Tosin keskiarvoissa päästään yhä alle hoitotakuun raja-arvojen.

-Vanhuspalveluissa tulee myös aikoja, jolloin luonnollista poistumaa tulee enemmän ja paikkoja avautuu ja paikkaa voidaan tällöin tarjota asiakkaalle, heti kun hän on saanut myönteisen päätöksen. Tilanteet vaihtelevat ja elävät ja jonotusajat vaihtelevat kuukausittain. Netissä ilmoitetut ajat ovat keskiarvo puolen vuoden ajalta, Pöykiö toteaa viestissään.

Siun Soten jono yli 2 kuukautta

Kaksi vuotta Pohjois-Karjalan sote-palveluista vastanneessa Siun Sotessa tehostetun palveluasumisen jonotusajaksi on viime alkupuoliskon osalta ynnäilty 2,4 kuukautta. Vuoden loppupuoliskon osalta lopulliset luvut saadaan lähipäivinä, mutta pikku hiljaa iso laiva on kääntymässä oikeaan suuntaan. 14 kunnan alueella tilanteet kuitenkin vaihtelevat.

-Kunnat ovat hyvin erilaisia. Valtimolla jonotti tehostetun asumisen paikkaa tammikuun puolivälissä kolme henkilöä, kun Joensuussa heitä oli jonossa 77. Joensuussa tosin tehostetun asumisen paikkoja on käytössä ostopaikat huomioiden noin 700, Siun Soten ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Eija Rieppo kertoo.

Siun Sotessa alkoi vuodenvaihteessa vasta kolmas täysi toimintavuosi. Montaa asiaa on eri puolilla maakuntaa tehty oman mallin mukaan, mutta pikku hiljaa on rytmi sama askelten.

-Vanhat toimintakulttuurit eri alueilla ovat eläneet vahvoina. Nyt olemme saaneet esimerkiksi yhteisen palvelutarpeen arvioinnin koko alueelle, Rieppo jatkaa.

Vaikka yli kahden kuukauden keskimääräinen odotus on pitkä, kun odotetaan pääsyä turvalliseen hoitoon, niin tilanne elää päivittäin.

-Tilanteet vapaiden paikkojen suhteen vaihtelevat päivittäin. Osa vanhuksista odottaa paikkaa kotonaan kotihoidon ja omaisten tukemana. Osa on jo joutunut turvautumaan terveyskeskusten vuodeosastojen tarjoamaan hoitoon, Siun Soten toimialajohtaja Eija Rieppo toteaa.

Ruotsinkielisten paikoista pula

Kauniaisissa oli viime vuoden alkupuoliskolla keskimääräinen jonotusaika ympärivuorokautisen hoivan piiriin 20 vuorokautta, joka sijoittuu kuntien vertailuissa lähelle parasta A-luokkaa.

-Loppuvuodesta odotusajat varmaan vielä lyhenivät. Ainoa asia, mitä Kauniaisissa joutuu jonottamaan ovat ruotsinkieliset paikat, joista koko pääkaupunkiseudulla on puutetta. Sen sijaan suomenkielisiä tehostetun palveluasumisen paikkoja löytyy hyvin, vanhuspalvelupäällikkö Anja Kahanpää.

Kaupunki on viime vuoden aikana ottanut omiin hoteisiinsa palvelukeskus Villa Bredaan yhä useamman ympärivuorokautista hoivaa kaipaavan ikäihmisen.

-Vuosi sitten ostimme noin 50 henkilölle asumispalvelut ulkoa, mutta nyt ostopalvelujen piirissä on ehkä 15 asukasta. Meille valmistui viime vuonna uusi 60 paikkainen palvelukeskus, jossa on 55 paikkaa pitkäaikaisille asukkaille. Toki tarpeen mukaan kiireellisissä tilanteissa hankimme palveluja yhä myös ulkoa, Kahanpää kertoo.

Lue myös:

STM esittää välittömiä lisäresursseja hoivan valvontaan – 25 toimenpiteen toteutumisessa julkisuuden toivotaan toimivan vahtina

Pääministeri Sipilä: “Hallitus ei ole leikannut kunnilta yhtään” – Kuntaliiton Lehtonen: “Hallitus on leikannut ovelasti, mutkien kautta”

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo kiisti valtionosuuksien leikkaukset – “Indeksi on jäädytetty, mutta se ei ole raju leikkaus”

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Nyt kun on kehitetty trveyden- ja sairaanhoitoa sekä keskitetty hoitoja keskussairaaloihin. Pienemmistä yksiköistä on karsittu tehtäviä mm. lab, rtg, uä jne….niin hoitoonpääsy on monimutkaistunut.
    Esim. pienissä sairaaloissa on voitu esim. rtg ottaa ja varmistaa onko kyseessä esim säärimurtuma….kun ei ole laitteita, niin potilas lähetetään ambulanssilla lähimpään keskussairaalaan jonottamaan koko päiväksi saadakseen hoitoa, joka olisi hoitunut siellä pienessä sairaalassa välittömästi jos vaikka vaatimatonkin kuvauslaite olisi ollut käytössä – kipsi ja kotiin. Nyt ruuhkautetaan keskussairaaloita pienilläkin asioilla. Ja se ambulanssirallaaminenkin on kallista.

  2. Kuntalehti on ollut hiljaa vanhusten huollosta paljastuneista rajuista elävien ruumiiden ryöstöistä. Sitähän tuo hoidon laiminlyönti omistajien voittojen varmistamiseksi on.
    Miksi ollaan kuin pissi sukassa?
    Voisi avata vaikka hankintalakia, sen velvoitteita hoidosta ja homman seurantaa. Vai pelätäänkö, että kunnat lopettavat lehden nipputilaukset?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*