Tutkijat: Kainuun hallintokokeilun hyödyt ovat faktaa
Tutkimusryhmän mielestä VATT:n tutkimus sisältää monia puutteita. Teknisluontoisesta laskentamallista puuttuu ymmärrys vertailtavien maakuntien olosuhteista, kuten väestönmuutoksista, sairastavuudesta ja palvelurakennemuutoksista. Ryhmän mielestä maakuntien vertailu on ylipäänsä ongelmallista, sillä mielekkäimpiä vertailukohteita olisivat alueet, joiden terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekerroin on lähinnä Kainuun vastaavaa. Näitä olisivat Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Etelä-Pohjanmaa.
Tampereen yliopiston 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan Kainuun malli näyttää sopivan Kainuun kaltaisten, vanhenevan ja vähenevän väestön kanssa kamppailevien alueiden palvelujen järjestämiseen. Jo väestönmuutosten huomioimatta jättäminen maakuntavertailussa tuottaa vääristymän VATT:n tuloksiin, tamperelaistutkijat muistuttavat.
Kokeilun aikana Kainuun väestö on vähentynyt 3 892 henkeä eli 4,5 prosenttia. Vertailuasetelman painavimmassa maakunnassa Päijät-Hämeessä asukasluku nousi samaan aikaan 3 087 henkeä. Lapissakin, joka on tamperelaistutkijoiden mielestä vertailumaakunnista sopivin, väestön väheneminen oli vain 1,2 prosenttia.
Kun otetaan huomioon, että sosiaali- ja terveystoimen kulujen vertailu perustuu asukasluvulla painotettuun tunnuslukuun, merkitsee tämä sitä, että Kainuussa tehokkuutta osoittavien tunnuslukujen saavuttaminen on ollut huomattavasti hankalampaa kuin muissa maakunnissa – erityisesti sellaisissa, jotka ovat kasvattaneet väestöään, kuten Päijät-Häme. Vertailuasetelman muodostamisesta puuttuu väestönmuutosta kuvaava muuttuja, tutkijat muistuttavat.
Suuri puute tutkimusryhmän mielestä on myös se, että VATT:n tuloksena esitetään muutos vuosilta 2006 – 2009, vaikka vuosi 2005 oli oleellisen tärkeä kokeilun kannalta. Tuolloin vaikuttivat välittömästi suurimmat kustannuksia alentavat rakenteelliset muutokset.
Tampereen yliopisto arvioi hallintokokeilun tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia Valtiovarainministeriön toimeksiannosta vuosina 2005 – 2010. Talousanalyysi esitettiin vuoden 2009 väliarviointiraportissa. Vuonna 2010 julkaistu loppuarvio "Siniset ajatukset – vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen" perustui laajaan aineistoon ja siinä arvioitiin talouden ohella palveluissa tapahtunutta muutosta sekä kokeilun vaikutuksia kuntiin, aluekehittämiseen ja kansalaisten osallistumiseen.
Tutkimuksen mukaan Kainuun hallintokokeilulla on saatu hyviä tuloksia peruspalvelujen järjestämisessä. Palvelut on pystytty vaikeissa olosuhteissa turvaamaan maakunnan asukkaille ilman isoja heikennyksiä palveluverkossa tai palvelujen sisällöissä. Samalla kustannusten kasvua on pystytty hillitsemään enemmän kuin muualla Suomessa.
Myönteiset vaikutukset ovat seurausta voimavarojen kokoamisesta maakunnan alueella, esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden yhdistämisen avulla, päätöksentekomallista sekä uudenlaisesta rahoitusmallista, tutkijat muistuttavat.
(KL)
