Tuulivoima etenee Kainuussa valituksista huolimatta: ”Puhutaan noin 410 teollisen kokoluokan voimalasta”
Tuulivoima tuo kunnille merkittäviä verotuottoja muun muassa kiinteistöveroina. (Kuva: Clas-Olav Slotte)
Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan 2035 suunnitelmat etenevät kuin juna, vaikka kaavasta on tällä hetkellä hallinto-oikeudessa kuusi valitusta.
Kainuun liiton suunnittelujohtaja Sanna Schroderuksen mukaan tuulivoiman lisääminen itäisessä Suomessa on erittäin tärkeää. Siksi myös Kainuu etenee määrätietoisesti.
Kun huomioon otetaan Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2023 ja joulukuussa hyväksytty tuulivoimamaakuntakaava 2035 sekä kaavoitusvara, maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueille voidaan rakentaa Schroderuksen mukaan arviolta 410 teollisen kokoluokan tuulivoimalaa.
– Kehitys on välttämätöntä vihreän siirtymän sekä teollisuuden investointien realisoimiseksi, hän sanoo.
Schroderus painottaa, että nykyisten Kainuun alueella olevien tuulivoimaloiden energiatuotanto on mahdollista moninkertaistaa. Tämä tukisi koko Suomen huoltovarmuutta.
– Niin täytyykin tehdä, jotta saadaan varmistettua edes nykyisten teollisuuslaitosten energiatarpeet.
Kainuun liiton suunnittelujohtaja Sanna Schroderus. (Kuva: Miika Manninen)
Huoltovarmuus huomioon
Kiinnostusta Kainuuseen investoinneille olisi, mutta hankkeet pysähtyvät kantaverkon riittämättömyyteen. Schroderus painottaa itäisen voimajohtoverkon vahvistamisen tärkeyttä.
– Tuulivoimakapasiteetin täysimittainen hyödyntäminen edellyttää merkittäviä vahvistuksia kantaverkkoon. Kantaverkon vahvuus Itä-Suomessa on myös huoltovarmuuden kannalta olennaista ja siten myös turvallisuuskysymys.
Schroderuksen mielestä turvallisuuden kannalta on olennaista, että itäinen rajaseutu pysyy asuttuna ja houkuttelevana niin yrityksille kuin ihmisille. Puhtaan energian kehittymisen ja investointien ovat keinoja ehkäistä Itä-Suomen autioitumista.
– Tuulivoiman edistäminen on siten koko Itä-Suomen yhteinen asia.
Tuulivoima tuo kunnille merkittäviä verotuottoja muun muassa kiinteistöveroina. Myös tämän Schroderus muistuttaa olevan osa turvallisuutta ja tärkeä osa elinvoimaa. Verohallinnon mukaan esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan kuntiin tuulivoima toi vuonna 2022 noin 6,5 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja.
Tällä hetkellä tuulivoimatuotanto, samoin kuin investoinnit, ovat keskittyneet Länsi-Suomeen. (Kuva: Clas-Olav Slotte)
Murto-osa idässä
Tällä hetkellä tuulivoimatuotanto, samoin kuin investoinnit, ovat keskittyneet Länsi-Suomeen. Samaan aikaan EK:n laskelmien mukaan Suomeen kohdistuvat vihreän siirtymän ja puhtaan energian investointiaikomukset ovat ennätyskorkealla.
Kymmenien miljardien investointien hankkeista merkittävä osa on keskittymässä vahvan kantaverkon ja tuulivoiman alueelle läntiseen Suomeen.
EK:n arvion mukaan sähkön kysyntä voi jopa kolminkertaistua vuoteen 2050 mennessä.
– Itä-Suomen on oltava tässä kilpailussa ja kehityksessä mukana.
Tuulivoimayhtiö Ilmattaren hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen huomauttaa, että keskustelu tuulivoimasta jää usein kapeaksi.
– Kyse ei ole tuulivoimasta. Eikä edes siitä, että tuulivoimayhtiöiden pitäisi päästä rakentamaan tuulivoimaloita, hän aloittaa.
– Mikäli kantaverkkoa ei vahvisteta, sähköä ei yksinkertaisesti voida tuottaa Suomessa riittävästi emmekä saa investointeja. Tämä vaikuttaa myös alueiden kehittymiseen. Esimerkiksi vetyteollisuus edellyttää niin vahvan verkon ja sähkön saatavuuden, että Itä-Suomessa ei tätä voida tarjota.
Mäkinen on seurannut tuulivoimakeskustelua jännityksellä. Hän tietää, että hankkeilla on kiire.
– Jos ministeriöiden työryhmä saa konkretiaa tarjolle kesällä, voidaan ajatella, että ympäristövaikutusarviointien ja muiden jälkeen tuulivoimaa päästään rakentamaan joskus 2030-luvulla.
Tuulivoimatoimija peräänkuuluttaa valtion taholta, maakunnilta ja kunnilta nimenomaan konkretiaa.
– Ei ole ollut osoittaa selkeitä alueita, joita voisimme ryhtyä suunnittelemaan. Hankkeiden toteutumisen kannalta tarvitaan ihan selvät maa-alueet. Emme lähde suunnitteluun riskillä tietämättä, ovatko alueet sellaisia, jotka Puolustusvoimat sallivat käyttöön.
Tutkimuksissa on osoitettu, että Itä-Suomen tuulivoiman lisääminen tasaisi myös sähkönsaannin ja tuotannon vaihteluita. (Kuva: Clas-Olav Slotte)
Puolustusvoimien rooli?
Yksi tuulivoimahankkeiden tulppa itäisessä Suomessa on ollut turvallisuus, ainakin mikäli asiaa katsotaan Puolustusvoimien näkökulmasta. Puolustusvoimat ei halua tuulivoimaloita alueille, joissa ne voisivat haitata tutkajärjestelmiä.
Lut-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen ja puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Arto Räty ovat julkisuudessa maininneet, viimeksi Helsingin Sanomien haastattelussa joulukuussa 2023, että Puolustusvoimien esittämät haasteet olisivat voitettavissa. Räty mainitsee esimerkiksi Britannian ratkoneen merialueillaan onnistuneesti vastaavaa tutkien ja tuulivoiman ristiriitaa. Räty on kenraaliluutnantti evp.
Mäkinen tuo keskusteluun mukaan tuulivoimatoimijan mielipiteen.
– Olen sitä mieltä, että mikäli puolustusvoimat saavat toimintaohjeen suojata strategisesti tärkeitä alueita, se tehtävä kyllä hoituu. Siksi en pidä edes tätä esteenä hankkeiden vauhdittamiselle.
Tutkimuksissa on osoitettu, että Itä-Suomen tuulivoiman lisääminen tasaisi myös sähkönsaannin ja tuotannon vaihteluita. Sääilmiöt harvoin ovat samat yhtä aikaa Itä- ja Länsi-Suomessa.
Kainuun liiton Sanna Schroderus uskoo erityisesti kompensaatiolain mahdollisuuksiin.
– Se mahdollistaa niin aluepoliittisten kuin turvallisuuspoliittisten näkemysten yhteensovittamisen ja siten tukee tuulivoimahankkeiden kehitystä.
Leena Hirvonen, teksti
Miika Manninen ja Clas-Olav Slotte, kuvat
Satu konsultista ja lobbarista:
Olipa kerran konsultti jonka takana kurkki lobbari
Konsultti kulki ympäriinsä kertomassa laskelmiaan.
Lobbari ohjeisti kaavoissa.
Laskukaavat toistivat itseään.
Pienet kyläkoulut kiinni, Tuuliturbiinit syrjäkylille, Terveyspalvelut uusiksi, kyläkeskukseen uusi iso koulu..
Vain näin selviätte, muutoin teidät on yhdistettävä suurempaan lähikuntaan.
Tulonlähteenne on tuuliturbiinit, jos ette niitä valitse, te tuhoudutte.
Tuuliturbiinit pelastavat teidät. Ne ovat ainoa oikea pelastus… kaikkeen, vakuutti Konsultti.
Lobbari nyökytteli hyväksyvästi Konsultin selän takana ja hymyili.
Hyvin menee.. hyvin menee..
Syrjäkylän asukkaat kauhistuivat. Vievät meiltä kyläkoulut ja vievät asuinympäristömme, vievät meiltä palvelumme, vievät meiltä kaiken mitä meillä täällä on, vievät hiljaisuuden ja rauhan, kauneuden ja pimeän tähtitaivaankin ne tuhoavat, vievät kotiemme arvot ja terveyttä ylläpitävän ympäristömme, vievät tulevaisuuden ja toivon.
Syrjäkylältä alkoi kuulua ääniä.
Mitä ihmettä, asuuko siellä joku, hämmästeli Konsultti.
Lobbari kuiskasi Konsultin korvaan, älä niitä kuuntele, jatka vain suunnitelmiemme mukaan.
Laskelmamme ovat soveliaita, niitä määrätietoisesti noudattakaamme.
Konsultti toisti kaavoja kaikkialla kaikille. Lobbari seurasi iloiten perässä.
Syrjäseudun asukkaat itkivät järkytystään. Shokista selvittyään he suuttuivat ja heidän äänensä alkoi kuulua yhä kovemmin.. pian se yltyi huudoksi saakka.
He huusivat niin, että asia vihdoin meni perille vallassa oleville asti.
Vallassa olevat hämmentyivät kaikesta tiedosta jota he saivat syrjäseudun asukkailta.
Laskelmat menivät uusiksi.
Miksi ihmeessä vaihtaisimme asukkaamme tuulivoimaturbiineihin.
Vallassa olevat ymmärsivät vihdoin Konsultin ja Lobbarin yhteistyöyhteyden ja heidän kertomansa sadut.
Valtakunnan erotuomari nousi itsekkin barrikaadeille syrjäseudun kansalaisten kanssa, ja vihelsi kovaa pilliin. Seis hän huusi. Ny otetaan erätauko ja selvitetään oikeasti mistä tässä on kysymys.
Satukertomukset jäivät menneeseen elämään. Tehtiin oikeita realistisia laskelmia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Suunnitelmia, jotka toivat tullessaan takaisin toivon ja uskon parempaan.
Suunnitelmia, jotka toivat vakautta ja vaurautta ja aitoa omavaraisuutta.
Konsultti ja Lobbari poistuivat näyttämöltä, eivätkä koskaan enään palanneet kertomaan satujaan.
Sen pituinen se.
– Satutäti Susanna
22.2.2024 klo 16.15