Työkuormitus vähenee, palautuminen paranee – kunnissa tehdään hyvää työtä
Kunnissa tehdään hyvää työtä, se on tutkimuksen selkeä päätulos, Työterveyslaitoksen johtava tutkija Jenni Ervasti sanoo. Kuva: Työterveyslaitos
Tuoreen Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksen tuloksista selviää, että kunta-alan töissä on näkyvissä selkeä käänne parempaan. Työkuormitus on vähentynyt, eikä työnantajaa olla vaihtamassa samaan tahtiin kuin aiemmin.
Kunta10-tutkimuksessa seurataan kunta-alan henkilöstön hyvinvointia, terveyttä ja työtä sekä niiden muutoksia.
Yksi syy parantuneisiin tuloksiin on johtaminen.
– Kunnissa on panostettu johtamiseen ja työhyvinvointiin, ja nyt tämä työ näyttää kantavan hedelmää. Kehitys on selkeästi myönteistä riippumatta myllerryksestä, mitä kunnissa on ollut, Työterveyslaitoksen johtava tutkija Jenni Ervasti sanoo.
Tutkimuksen mukaan tyytyväisyys työyhteisöön ja lähiesihenkilötyöhön on yleistä. Lähiesihenkilön toimintaa pidetään oikeudenmukaisena, ja työnantajaa ollaan halukkaita suosittelemaan ystävälle.
– Kunnissa tehdään hyvää työtä, se on tutkimuksen selkeä päätulos, Ervasti kiteyttää.
Työpaineet vähentyneet
Yksi syy tulosten paranemiseen on sote-uudistus, joka siirsi sote- ja pelastustoimen henkilöstön Helsinkiä lukuun ottamatta hyvinvointialueille. Se kuitenkin selittää käännettä vain osittain, sillä tilanne on parantunut myös niissä ammattiryhmissä, jotka ovat jatkaneet kunnissa.
Tutkimuksesta selviää, että opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön työpaineita on edelleen, vaikka ne ovat vähentyneet kahden vuoden takaiseen verrattuna 7–9 prosenttiyksikköä.
Paljon työpaineita koki lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajista 37 prosenttia, peruskoulun alaluokkien ja varhaiskasvatuksen opettajista 53 prosenttia, erityisopettajista 42 prosenttia ja varhaiskasvatuksen hoitajista ja koulunkäyntiavustajista 32 prosenttia.
Samaan aikaan palautuminen on kuitenkin kohentunut.
Nuorten masennusoireilu jatkuu
Nuorilla kuntatyöntekijöillä masennus- ja ahdistuneisuusoireilu ovat edelleen yleisiä.
– Kyseessä ei ole pelkästään kunta-alan ilmiö, vaan se näkyy koko Suomessa ja myös kansainvälisesti. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö tilanteelle pitäisi tehdä jotakin.
Alle 30-vuotiaista tutkimukseen vastanneista 25 prosenttia koki joko masennus- tai ahdistuneisuusoireilua tai molempia.
Tilanne ei ole helpottanut, kun sitä verrataan kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.
Sama suuntaus näkyy myös Kelan sairauspäivärahatilastoissa, joissa on voimakasta kasvua erityisesti nuorten naisten mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa vuodesta 2016 lähtien.
TTL:n tutkimusprofessori Ari Väänänen sanoo, että huolestuttava suuntaus näkyy myös kouluterveyskyselyissä.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, mitä työelämässä tapahtuu, vaan laajemmasta trendistä.
TTL:ssä on tehty laadullista tutkimusta, jossa taustaa on pyritty selvittämään haastattelemalla Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin nuoria työntekijöitä, heidän esihenkilöitään sekä työterveyden ammattilasia.
– Olemme löytäneet taustalta monenlaisia syitä, jotka kytkeytyvät mielenterveyden haasteisiin.
Mukana on vyyhti, johon kuuluvat muu muassa työoloista tuleva stressi ja tunne, että haasteiden kanssa jää yksin. Osansa on myös elämänhallinnan haasteilla ja työelämän muutoksilla. Moni työtehtävä koetaan vaativaksi.
– Syitä on haettu myös koronasta ja sosiaalisesta mediasta. Ne voivat olla yksittäisiä asioita ja kiihdyttää mielenterveyden haasteita, mutta nykyinen kehityskulku ollut näkyvissä jo ennen kuin nykyiset työelämään tulleet sukupolvet ovat edes syntyneet tai ovat olleen hyvin pieniä, Väänänen sanoo.
Työelämän ja työkulttuurin muutokset ovat tapahtuneet pidemmällä aikavälillä.
Väänänen huomauttaa, että yhtenä tekijänä taustalla kannattaa ottaa huomioon nuorten sukupolvien aktiivisuus hoitaa emotionaalisia ja psyykkisiä haasteita.
– Tämä voi näkyä kyselyissä. Nuorempien sukupolvien kriteerit ovat ehkä erilaiset kuin vanhempien ikäluokkien. Tätä on kuitenkin vaikea todentaa kvantitatiivisissa tutkimuksissa.
Väänänen korostaa, että myös erilaiset kriteerit ovat vain yksi mahdollinen tekijä eivätkä selitä kuin korkeintaan pienin osin nykyistä suuntausta.
Jotta nuorten oireilu saadaan vähenemään, tarvitaan heitä varten laajoja muutoksia ja ratkaisuja. Lääkkeet ja terapia eivät tuo yleistyvään tilanteeseen pysyvää ratkaisua.
Väkivallan lisääntymiseen huomiota
Toinen tutkimuksen huolenaihe on väkivalta. Entistä useampi opetus- ja kasvatusalojen työntekijä kertoo asiakasväkivallasta tai sen uhasta.
Kasvua lukemissa on havaittu vuoden 2020 koronarajoituksista alkaen.
– Tulos ei varsinaisesti yllättänyt, sillä samansuuntaista keskustelua on ollut ilmassa. Joissakin ammattiryhmissä väkivalta näkyy nyt tosi suurina prosenttiosuuksina, Ervasti sanoo.
Erityisopettajista 82 prosenttia raportoi vähintään yhdestä väkivalta- tai uhkatilanteesta työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana. Peruskoulun alaluokkien opettajista ja koulunkäyntiavustajista sekä varhaiskasvatuksen opettajista ja hoitajista vastaavasti raportoi 68 prosenttia.
Nousua kahden vuoden takaiseen on kolme prosenttiyksikköä ja 2020 koronavuoteen verrattuna kymmenen prosenttiyksikköä.
Ervasti korostaa, että väkivaltaan on kiinnitettävä huomiota. Työnantaja voi tarjota välineitä esimerkiksi ennakointia ja tilanteiden hoitamiseen jälkikäteen.
Hänen mielestään on hyvä, että koulussa opetetaan tunnesäätelytaitoja.
– On myös tutkimusta, että johtamisen oikeudenmukaisuudella on merkitystä vaikeissa tilanteissa. Iso merkitys on sillä, että työyhteisö ja esihenkilötyö ovat kunnossa.
Kunta10-tutkimus
- Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus.
- Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
- Vastaajia tuoreessa tutkimuksessa oli 52 071.
Lue myös:
