Valtaosa kuntalaisista ei lämpene kuntaliitoksille
– Kielteisyys kuntaliitoksiin on lisääntynyt voimakkaimmin niissä kunnissa, joissa toteutettiin kuntaliitos vuoden 2009 alussa. Tämä viestii selvästi siitä, että kuntalaisten mielestä toteutetut liitokset riittävät tältä erää. Kaikkein selvimmin tämä näkyy Kemiönsaaren ja Salon asukkaiden kannoissa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiivistää tuloksia.
Oman kunnan itsenäisyys on vajaalle kolmannekselle vastaajista niin tärkeä, että he ovat valmiita tinkimään palveluista ja hyväksymään verojen korottamisen. Vajaa puolet vastaajista ei pitänyt oman kunnan itsenäisyyttä yhtä merkittävänä.
– Oman kunnan itsenäisyyden tärkeyden etusijalle asettavia on selvästi eniten alle 5 000 asukkaan kunnissa ja vähiten suurimmissa kaupungeissa, Pekola-Sjöblom toteaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Nuoret ja iäkkäät kielteisimpiä
Oman kunnan kuntaliitokseen suhtaudutaan kielteisesti kautta linjan, niin ikäluokan, sukupuolen, äidinkielen, kodin sijainnin kuin myös pääosin koulutuksen ja puoluekannankin mukaan tarkasteltuna.
Kielteisimmin oman kunnan liittämiseen toiseen kuntaan suhtautuvat alle 30- ja yli 70-vuotiaat, naiset, ruotsinkieliset, haja-asutusalueella asuvat sekä alhaisen koulutustason omaavat kuntalaiset. Kielteisyys liitoksiin on kasvanut melko systemaattisesti vuodesta 2008 kaikissa tarkastelluista ryhmissä.
Keskustaa, perussuomalaisia ja ruotsalaista kansanpuoluetta kannattavat kuntalaiset vastustavat oman kunnan kuntaliitosta eniten, mutta enemmistö myös muiden puolueiden kannattajista suhtautuu kielteisesti liitoksiin. Kokoomuksen kannattajien keskuudessa epäilijöitä on muita puolueita vähemmän, mutta sielläkin lähes puolet (49 %) vastustaa liitoksia.
Vastustus oman kunnan liittämiseen toiseen kuntaan on suurinta alle 5 000 asukkaan kunnissa (71 %) ja vähäisintä suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (53 %). Kielteinen suhtautuminen kuntaliitoksiin on lisääntynyt merkittävästi kaikissa kuntakokoluokissa, mutta selvimmin pienimmissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa.
Rakentava vuoropuhelu tärkeää
Tutkimuskuntien joukossa on kuitenkin myös muutamia kuntia, joissa kuntalaiset suhtautuvat ainakin varovaisen myönteisesti oman kunnan liittämiseen toiseen tai toisiin kuntiin. Näistä esimerkkeinä ovat liitospäätöksen vuodelle 2013 tehneet Oulun ja Haukiputaan kunnat.
– Kuntalaiskyselyn tulokset puhuvat sen puolesta, että toimivia uusia kuntia saadaan aikaiseksi vain, jos paikallisesti ja alueellisesti on aikaa ja valmiutta käydä aitoa ja rakentavaa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Samalla on varmistettava, että kuntalaisten ääni kuuluu uusissa, nykyistä laajemmissa kunnissa. Uudistuksessa on muistettava, että kuntien hallinto on nimenomaan kuntalaisten itsehallintoa, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen sanoo.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat saavat ilmaista kantansa kuntauudistukseen myös siinä vaiheessa, kun maan hallitus on linjannut kuntauudistuksen kriteerit ja uudistukseen liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen selvitykset ovat valmistuneet. Kuntalain kokonaisuudistus tulisi valmistella parlamentaarisessa komiteassa.
(KL)
