Montako tuolia kannetaan ulos?
Kuinka monta tuolia tarvitaan? Valtuustojen paikkamäärästä tulevalle valtuustokaudella täytyy tehdä päätöksiä vuoden loppuun mennessä. (Kuva: Tero Hakala)
Asikkala ja Ulvila ovat niiden kuntien joukossa, joissa on tulevalla valtuuskaudella valtuutettuja nykyistä vähemmän. Kun tällä hetkellä molemmilla valtuutettujen määrä on 35, niin jatkossa Ulvilassa pärjätään 27 kaupunginvaltuutetulla. Asikkalan valtuutettujen määrä on jatkossa 31.
Valtuustojen pienentämisen taustalla on uusi kuntalaki, joka antaa kunnille vapaammat kädet päättää valtuustojen koosta. Käytännössä kaikki kunnat voivat suurentaa valtuustonsa kokoa ja 220 kuntaa pienentää. Päätökset on tehtävä tämän vuoden loppuun mennessä.
Yhtään tietoon tullutta valtuuston koon kasvattamista ei Kuntaliitossa ole tiedossa.
-Sellaista ei ole tullut tietoon. Tosi yllättänyt olisin, jos joku kunta valtuuston kokoa kasvattaisi, tunnustaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Sjöblom-Pekola.
Asioita vähemmän
Reilun 13.000 asukkaan Ulvila ratkaisi valtuuston pienentämisen jo toukokuulla. Mikään läpihuutojuttu ei päätös ollut, sillä asiasta piti äänestää. Äänin 23-12 kuitenkin kahdeksan valtuutettujen jakkaraa voidaan siirtää valtuustosalista pois jatkossa.
-Kunnissa on tulevaisuudessa päätettäviä asioita sote-uudistuksen myötä nykyistä vähemmän, joten valtuuston pienentäminen oli luontevaa. Samalla toivomme valtuutettujen sitoutumisen päätöksentekoon olevan nykyistä parempi, Kiinasta tavoitettu kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Vepsä (kok).
Listat lyhenevät
Valtuuston pienentäminen tarkoittaa sitä, että tulevissa vaaleissa on kahdeksan läpimenijää vähemmän. Samalla tavalla myös ehdokaslistat ovat täynnä aiempaa pienemmällä määrällä, kun ehdokkaita saa olla puolitoistakertainen määrä valtuuston kokoon verrattuna.
Jos viime vaaleissa olisi Ulvilassa valittu vain 27 valtuutettua, niin SDP:n 11 hengen ryhmä olisi pienentynyt kolmella. Kokoomus olisi menettänyt kaksi paikkaa ja vasemmisto, keskusta ja perussuomalaiset kukin yhden paikan.
-Totta kai tällaisia päätöksiä tehtäessä pohditaan puolueissa myös vaalimatematiikkaa. Ja kieltämättä on vaara, että pienempien ryhmien osalta äänikynnys valtuustoon kasvaa. Mutta suurempi kysymys demokratian kannalta on se, mitä tapahtuu kun sote-asioista päätetään jatkossa maakuntatasolla. Kun vaalit käydään koko maakunnan tasolla, niin ei sinne pienet Karvian kaltaiset kunnat helposti edustajia läpi saa, Vepsä pohtii.
Asikkalasta neljä pois
Hieman yli 8000 asukkaan Asikkalassa päädyttiin alkuviikosta siihen, että jatkossa pärjätään 31 valtuutetulla. Viime vaaleissa vastaava valtuutettujen määrä olisi tiennyt kahden paikan miinusta keskustalle ja yksi valtuutettu vähemmän olisi ollut niin demareilla kuin kokoomuksella. Päätöstä edelsi kaksi äänestystä.
Kokoomuksen valtuustoryhmän sitoutumaton valtuutettu Kaarina Jokinen esitti valtuutettujen määrän pitämistä ennallaan 35 valtuutetussa. Jokisen mielestä suurempi valtuustokoko olisi antanut useammalle kuntalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa oman kunnan asioihin. Kuntavaalit ovat yksi lähidemokratian kulmakivistä.
– Minä olin sillä kannalla, että valtuuston kokoa ei olisi saanut pienentää. Kuntalaiset ovat kiinnostuneita palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä, Jokinen perusteli esitystään.
Entäpä ne pienet yksipuoluekunnat, joissa on nyt vain pari toisinajattelijaa.
Kuinka yksipuoliseksi päätöksenteko nyt siellä muuttuukaan, kun vähennetään valtuustopaikkoja. Sisäpiiri, pieni piiri päättää…