Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä kohonnut riski työkyvyttömyyteen – Nuorten työntekijöiden pidempien sairauslomien taustalla usein mielenterveyden häiriöt
Myös varhaiskasvatuksessa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt. (Kuva: Seppo Haavisto)
Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyy muuhun kunta-alaan ja hyvinvointialueisiin verrattuna paljon poissaoloja sairauden takia. Lyhyet ja keskipitkät sairauspoissaolot ovat alalla yleisiä ja lisäävät henkilöstön riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle hieman enemmän kuin muilla toimialoilla. Tiedot ilmenevät Kevan tuoreesta varhaiskasvatuksen toimialakatsauksesta.
Keva on Suomen suurin työeläkevakuuttaja. Keva huolehtii julkisen sektorin eli kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kelan ja Suomen Pankin työntekijöiden eläkeasioista.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin vaikuttavat tekijät liittyvät henkilöstön ikä- ja ammattirakenteeseen sekä sairauspoissaoloihin. Työkyvyttömyysriski korostuu varhaiskasvatuksen ammattialoista lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä.
Lastenhoitajien riski siirtyä kolmen vuoden sisällä työkyvyttömyyseläkkeelle on jonkin verran kunta-alan ja hyvinvointialueiden keskimääräistä suurempi (2,0 %), mikä tarkoittaa lastenhoitajien keskuudessa vuosittain noin 130 henkilöä enemmän kuin muilla aloilla keskimäärin. Lähivuosina tämä merkitsisi jopa noin 660 lastenhoitajan siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Varhaiskasvatuksen opettajien riski on jonkin verran keskimääräistä pienempi (1,4 %) tarkoittaen noin 300 henkilöä seuraavan kolmen vuoden aikana.
Lastenhoitajilla yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varhaiskasvatuksen opettajilla mielenterveyshäiriöt.
Työkyvyttömyysriski kasvaa erityisesti 50 ikävuoden jälkeen ja on suurin yli 55-vuotiailla. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä lastenhoitajien riski on 5,6 prosenttia ja varhaiskasvatuksen opettajien 4 prosenttia.
– Työ varhaiskasvatuksessa koetaan tärkeänä, mutta se myös kuormittaa henkilöstöä entistä enemmän. Kokemus työkyvystä on vuosi vuodelta heikentynyt ja nyt jo joka viides kokee henkisen tai fyysisen työkykynsä heikoksi. Samanaikaisesti työkuormitus on kasvanut ja mahdollisuudet vaikuttaa työhön vähentyneet. Tästä huolimatta varhaiskasvatuksen toimijat nostavat esiin myös monia voimavaratekijöitä alalta: työtä pidetään vaikuttavana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä, sanoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen Kevan tiedotteessa.
Poissaolot sairauden takia ovat varhaiskasvatuksessa viime vuosina lisääntyneet, ja kasvu oli erityisen suurta vuonna 2022. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyi poissaoloja enemmän kuin muilla kunnan ammattialoilla, keskimäärin 21 päivää vuonna 2022 ja 18,6 päivää vuonna 2021. Molempina vuosina heille kertyi poissaoloja keskimäärin viisi päivää enemmän kuin kuntatyöntekijöille keskimäärin.
Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti alle 30-vuotiailla.
– Nuorten heikentynyt työhyvinvointi ja sairauspoissaolot ovat huolestuttavia. Tilastot osoittavat, että nuorten aikuisten pidempien poissaolojen taustalla ovat yleensä mielenterveyden häiriöt ja erityisesti ahdistuneisuus. Myös varhaiskasvatuksessa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt. Nuorten perehdyttämiseen, johtamiseen ja tukeen pitää nyt panostaa, Pekkarinen painottaa.
Keva arvioi, että työkyvyttömyyden välittömät kustannukset olivat vuonna 2022 koko julkisella alalla noin 1,7 miljardia euroa. Työkyvyttömyys ja työvoiman ikääntyminen myös lisäävät työvoimapulaa.
