Varhaiskasvatus jakaa kenttää

Hallituksen esitykset varhaiskasvatuksessa tavoiteltavista säätöistä jakavat yhä enemmän kuntia. Ryhmäkokojen pienentämisessä nähdään sekä periaatteellisia että käytännöllisiä vaikeuksia. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen arvioidaan tuovan tasa-arvo-ongelmia sekä lisää byrokratiaa.

Varhaiskasvatuksen ryhmäkoot säilyvät ennallaan ainakin Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Päivähoito-oikeus säilyy ennallaan samoissa kunnissa Vantaata lukuunottamatta. Monissa kunnissa asioitten käsittely on vielä kesken. Uutta lakiakaan ei ole vielä hyväksytty.

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta korostaa, että varhaiskasvatuksen muutokset ovat kuntien päätettävissä.

– Kuntahan saa tarjota enemmän palveluja kuin laki määrää.

– Aika paljon kunnilta tulee toivomuksia, että pitäisi olla laajempi liikkumavara palveluja järjestettäessä, ja tämä lakiesityshän tukee sitä.

Myös opetus-ja kulttuuriministeriön hallitussihteeri Matti Sillanmäki painottaa, että sekä päivähoito-oikeuden rajaaminen että ryhmäkoot ovat kuntien asia.

– Kyseessä on mahdollistava lainsäädäntö. Kunnat voivat myös myöhemmin ottaa rajoitukset käyttöönsä, jos siihen päätyvät.

Syitä kuntien erilaisiin reaktioihin ja ratkaisuihin on paljon, Päivärinta arvelee.

– On kuntia, joilla ei ole sopivia tiloja ryhmäkokojen kasvattamiseen. Sitten on arvovalintoja ja varmaan myös hallitus­-oppositio‑vastakkainasettelu vaikuttaa.

– Joissakin kunnissa on myös päätelty, että rajaaminen ei vaikuta niissä kovin paljon.

Päivärinta muistuttaa, että valtionosuudet joka tapauksessa maksetaan valtion laskelmien perusteella.

 

Eriarvoisuus vahvasti esillä keskusteluissa

 

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista on perusteltu sillä, että kotona olevat vanhemmat eivät tarvitse päivähoitopalveluja. Vasta-argumenttina on esitetty, että oikeus on lasten oikeus, ei vanhempien.

Päivähoito-oikeuden rajoittamisen vastustajat ovat perustelleen kantaansa muun ohella sillä, että se asettaa lapset eriarvoiseen asemaan sen mukaan, ovatko vanhemmat kotona vai eivät.

Nyt muun muassa Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Emma Kari, vihr. vastustaa päivähoito-oikeuden rajaamista, mutta huomauttaa blogissaan, että lapset ovat eriarvoisessa asemassa sen mukaan, missä kunnassa asuvat.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoi varhaiskasvatuksen muutoksista antamassaan lausunnossa, että kuntien mahdollisimman yhdenmukainen toiminta varhaiskasvatuslain muutoksien yhteydessä tulee varmistaa. Valtakunnallinen, selkeä ohjeistus tapausesimerkkeineen on viraston mukaan tarpeen.

Päivärinta tai Sillanmäki eivät ota kantaa eriarvoisuuteen. Molemmat viittaavat siihen, että kunnat tekevät ratkaisunsa harkintansa mukaan.

 

Käsitykset hajosivat lausuntokierroksella

 

OKM pyysi varhaiskasvatuksen muutoksista lausuntoja muun muassa eräiltä kunnilta ja erilaisilta muilta tahoilta. Pyydettyjen lausuntojen lisäksi pyytämättäkin kantansa ilmaisi noin 20 tahoa.

Sillanmäen mukaan lausuntokierroksella mielipiteet jakaantuivat kuntien kesken.

Lausuntojen yhteenveto kertoo, että kunnissa nähdään hyviä ja huonoja puolia, mutta yleissävy on epäilevä.

– Ryhmäkokojen kasvattamisessa esiin nousi tilojen sopimattomuus, mutta kyllä kannatustakin oli.

Helsinki perusteli kielteistä kantaansa päivähoito-oikeuden rajaamiseen sekä periaatteellisilla että käytännön ongelmilla.

Kaupunginhallituksen mukaan varhaiskasvatusviran omaisilla ei ole tällä hetkellä velvollisuutta eikä edellytyksiä seurata vanhempien tulo- tai työtilannetta.

Sekä Etelä-Suomen että Lounais-Suomen aluehallintovirastot arvelivat, että hallinnolliset tehtävät voivat uudistusten myötä lisääntyä.

Itä-Suomen aluehallintovirasto totesi lausunnossaan, että lapsen edun tulee olla ensisijainen varhaiskasvatusoikeuden muutoksen mukaista toimintaa järjestettäessä.

Viraston mukaan varhaiskasvatuksesta saadaan koko elinikäisen oppimisen jatkumon suurin tuotto, etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten osalta. Nyt käsillä oleva esitys ei paranna tilannetta nykytilasta.

Oulun kaupunki ilmoitti pitävänsä hallituksen esitystä pääsääntöisesti hyvänä ja laaja-alaisesti perusteltuna.

 

Säästövaikutuksista eriäviä käsityksiä

 

Hallituksen mukaan päivähoito-oikeuden rajaaminen sen esittämällä tavalla toisi 62 miljoonan euron säästöt. Kuntaliiton laskelmissa on päädytty siihen, että säästö olisi vain puolet tuosta.

OKM:n Matti Sillanmäki puolustaa hallituksen laskelmia.

– Ne on tehty virkavastuulla ja käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Kustannuslaskelmista lisää täällä. Myös valtiovarainministeriö kiinnitti huomiota laskelmien oikeellisuuteen uudistuksesta antamassaan lausunnossa. Muun muassa Oulunkaupunki arveli OKM:n lukuja liian optimistiksi.

Vaikka arviot taloudellisista vaikutuksista poikkeavat, Kuntaliitto kannattaa uudistusta.