VATT: Kotihoidon tuen vaikutukset negatiivisia sekä äideille että lapsille
Tuoreessa tutkimuksessa on selvitetty lasten kotihoidon tuen vaikutuksia vanhempien työllisyyteen ja lasten neuvolatesteihin, koulutusvalintoihin ja nuorena tehtyihin rikoksiin. Kuva: Ville Miettinen
Lasten kotihoidon tuen kuntalisän vaikutukset ovat negatiivisia erityisesti äideille, mutta myös lapsille, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreesta tutkimuksesta.
Kotihoidon tuen negatiivinen vaikutus äidille syntyy siitä, että tuki ohjaa vanhempia tavallista pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä.
–Tutkimme, miten muutokset kotihoidon tuen kuntalisässä vaikuttavat äitien työllisyyteen ja ansiotuloihin, kertoo VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Kotihoidon tuen kuntalisä on tutkimuksen aineistossa keskimäärin 200 euroa kuussa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tutkimuksen mukaan euromääräisesti suurempi kotihoidon tuki vähentää keskimäärin äitien työllisyyttä ja ansiotuloja jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen.
Lapsisakko Suomessa yli 70 prosenttia
Lasten syntymän merkitystä äitien ansiotuloihin mitataan niin sanotun lapsisakon avulla. Se kertoo, paljonko äidin ansiotulot laskevat verrattuna isän tuloihin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.
–Suomessa lapsisakko on yli 70 prosenttia ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Se laskee hitaasti noin 20 prosentin tietämille 7–10 vuoden kuluttua lapsen syntymästä.
Tutkimustulosten perusteella tuo yli 70 prosentin suuruinen lapsisakko putoaisi jopa 20-30 prosentin tasolle, jos lasten kotihoidon tuki poistettaisiin.
Lasten kotihoidon tuella on siis tutkimuksen mukaan merkittävä lasten vanhempien välistä tasa-arvoa heikentävä vaikutus.
Kuntalisällä yhteys koulutustasoon
Tutkimus tarkastelee myös kotihoidon tuen kuntalisän vaikutusta lapsiin. Yksikään tutkitusmittareista ei viittaa siihen, että vaikutukset lapsiin olisivat keskimäärin positiivisia.
Yksivuotiaana saadun kotihoidon tuen kuntalisän negatiiviset vaikutukset näkyvät esimerkiksi neuvolassa tehtävissä neurologisissa seurantatutkimuksissa, Kosonen sanoo.
–Kun kuntalisä nousee, keskimääräistä useampi lapsi tekee neurologisessa testissä vähintään yhden virheen verrattuna sellaisiin lapsiin, joiden saama kuntalisä ei nouse.
Lisäksi ne, jotka ovat saaneet yksivuotiaana korotettua kotihoidon tukea, valitsevat peruskoulun jälkeen muita useammin lukion sijaan jonkin muun toisen asteen koulutusmuodon tai jäävät kokonaan pois toiselta asteelta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että alaikäisenä tehdyt rikokset ovat kotihoidon tuen kuntalisää saaneilla noin viisi prosenttia yleisempiä kuin muilla.
