VATT: Kuntaliitoksilla ei syntynyt säästöjä
Kuntien menoihin ei kuntaliitoksilla ollut mitään dramaattista vaikutusta. (Lähde: VATT)
Vuosi 2009 oli se Suuri Suomalainen Kuntaliitosvuosi. Peräti 99 kuntaa oli mukana 32 eri kuntaliitoksessa. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan kuntaliitoksien avulla kuntataloudessa ei syntynyt säästöjä. Sen sijaan liitoskuntien sisällä sote-alan työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suuriin.
VATT:n Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen sekä Helsingin kaupunginkanslian tutkijan Oskari Harjusen uudessa tutkimuksessa seurattiin vuoden 2009 liitoskuntien talouden kehittymistä vuoteen 2014, jolloin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja oli jo päättynyt.
Vuoden 2009 alussa toteutuneita kuntaliitoksia vauhditettiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen porkkanarahalla. Porkkanarahat saattoivat helpottaa liitoskuntien tilannetta turhan paljon, eikä talouspuolella tehty ikäviä ratkaisuja. Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta on puhuttu paljon, mutta senkään päättyminen ei näkynyt seurannassa vielä vuonna 2014.
– Mitään muutosta kuntien taloudessa ei näytä tapahtuneen senkään jälkeen, kun irtisanomissuoja on päättynyt. Myös ulkomailta saadut tulokset ovat osoittaneet, että vapaaehtoisissa kuntaliitoksissa ei synny suuria menoleikkauksia, johtava tutkija Tuukka Saarimaa kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sote-palveluissa keskittymistä
Jotain muutosta sentään tapahtui, kun kuntaliitosten palvelurakennetta verrattiin muihin vastaaviin kuntiin. Sote-alan työpaikkoja siirtyi merkittävästi pienistä liitoskunnista suurempiin. Tutkijoiden mukaan eriytyminen oli yhteydessä alueelliseen edustukseen päätöksenteossa.
Jos pienen kunnan ääni ei kuulunut kunnanvaltuustoissa, niin työpaikkakato oli selvä. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi vanhan kuntajaon kunnassa, joka sai vain 10 prosenttia paikoista uudessa valtuustossa, sote-työpaikat vähenivät kolmanneksen. Vastaavasti kunnassa, joka sai 90 prosenttia paikoista, sote-työpaikat lisääntyivät viidenneksellä.
– Poliittisella edustuksella voi olla merkittävä vaikutus alueen palveluihin. Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa, Janne Tukiainen arvioi.
Saman suuntainen kehitys oli havaittavissa myös kunnan hallintoon liittyvissä työpaikoissa. Pienen kunnan kunnanvirasto kun jäi monet kerrat tyhjilleen tai paikallisen kirpputorin käyttöön. Koulupuolen työpaikat sen sijaan säilyivät alkuperäisillä sijoillaan.
Vaikka sote-palvelut keskittyivät isompiin taajamiin kuntaliitoksissa, niin asukkaiden kokonaishyvinvointia kuvaaviin mittareihin, kuten asuntojen hintoihin tai muuttoliikkeeseen tämä ei heijastunut.
– Yllättävä tulos voi selittyä sillä, että vaikka pienten kuntien sote-palvelut siirtyivät kauemmaksi, niitä on nyt tarjolla isommassa ja kenties laadukkaammassa yksikössä. Toisaalta päivittäin käytettävien palveluiden, kuten koulujen sijaintiin, liitoksilla ei ollut vaikutuksia, Saarimaa kertoo.
Tutkimusmenetelmästä
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen kuntatilastoja sekä Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoja eri sektoreiden työpaikkojen sijainnista. Aineiston avulla työpaikkojen määrää voitiin seurata vanhalla kuntajaolla ennen ja jälkeen kuntaliitosten. Tutkimuksessa käytettiin myös kunnanvaltuutettujen osoitetietoja, joiden avulla pystyttiin selvittämään uuden valtuuston paikkajako vanhalla kuntajaolla.
Menojen osalta toteutuneita kuntaliitoksia verrattiin potentiaalisiin kuntaliitoksiin, jotka eivät toteutuneet. Työpaikkojen osalta pienten liitoskuntien kehitystä verrattiin sekä suuriin liitoskuntiin että vastaavanlaisiin pieniin kuntiin, jotka eivät tehneet liitosta.
Tutkimus netissä (englanniksi)
Vuoden 2009 alussa toteutuneet kuntaliitokset:
Alajärvi: Alajärvi ja Lehtimäki
Eura: Eura ja Kiukainen
Huittinen: Huittinen ja Vampula
Hämeenlinna: Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos
Joensuu: Joensuu, Eno ja Pyhäselkä
Jyväskylä: Jyväskylä, Jyväskylän mlk ja Korpilahti
Jämsä: Jämsä ja Jämsänkoski
Kaarina: Kaarina ja Piikkiö
Kauhava: Kauhava, Alahärmä, Kortesjärvi ja Ylihärmä
Kemiönsaari: Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd
Kokkola: Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Ullava
Kouvola: Kouvola, Anjalankoski, Jaala, Kuusankoski, Elimäki ja Valkeala
Kurikka: Kurikka ja Jurva
Lappeenranta: Lappeenranta ja Joutseno
Lohja: Lohja ja Sammatti
Loimaa: Loimaa, Mellilä ja Alastaro
Länsi-Turunmaa: Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö
Masku: Masku, Lemu ja Askainen
Mänttä-Vilppula: Mänttä ja Vilppula
Naantali: Naantali, Merimasku, Rymättylä ja Velkua
Oulu: Oulu ja Ylikiiminki
Pöytyä: Pöytyä ja Yläne
Raasepori: Karjaa, Pohja ja Tammisaari
Rauma: Rauma ja Lappi
Rusko: Rusko ja Vahto
Saarijärvi: Pylkönmäki ja Saarijärvi
Salo: Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo
Sastamala: Äetsä, Vammala ja Mouhijärvi
Savonlinna: Savonlinna ja Savonranta
Seinäjoki: Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro
Siikalatva: Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila
Ylöjärvi: Kuru ja Ylöjärvi
