Viesti Pirkanmaalta: Kunnat ovat osa ratkaisua – eivät osa ongelmaa
Sote-palveluja kehitetään Pirkanmaan alueella palvelut edellä. Järjestämis- ja tuottamisvastuu halutaan säilyttää kunnilla.
-Kunnat ovat osa sote-palvelujen uudistamisen ratkaisua – eivät osa ongelmaa, kiteytti Tampereen pormestari Lauri Lyly Pirkanmaan kuntien yhteisen kannan tulevaan soteratkaisuun.
Kuntien johtajat kokoontuivat torstaina Tampereelle hahmottelemaan seuraavia sote-uudistuksen askeleita. Yhteinen näkemys on, että uudistuksen keskiöön on palautettava asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet. Ne toteutuvat parhaiten, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu säilyy kunnilla tai kuntayhtymillä.
-Kunnat olivat yksimielisiä siitä, että palvelut edellä lähdetään liikkeelle. Rakenteisiin ei tämän päivän keskusteluissa puututtu vielä millään tavalla. Tulevassa hallitusohjelmassa tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu säilyttää kunnilla. Hallitusohjelmassa ei saa myöskään lukkiutua yhteen ainoaan soten hallintorakenteeseen, korosti Kuntalehden tavoittama Lyly.
Palvelut edellä
Pirkanmaalla aiotaan edetä lähiviikkoina rivakkaan tahtiin yhteisten askelmerkkien etsinnässä. Työ jatkuu yhteisellä kyselyllä ja taustaselvityksillä, jossa pyritään huomioimaan esille tulleet toiveet etenemisestä ja keskusteluissa nousseista reunaehdoista. Kuntien johtajat kannattavat yhteisen kuntapohjaisen ratkaisun valmistelua, kunhan alueelliset erityispiirteet huomioidaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Pirkanmaalla on lähdetty tekemään sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta palvelut edellä. Sen lähestymistavan voimme säilyttää ja viedä sen turvin työtä eteenpäin, vaikka hallitusohjelma toki määrittää uudistuksen reunaehdot, sanoo sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala.
Ei näkemyseroja
Lauri Lyly kiistää ajatuksen siitä, että suuren Tampereen ja pienten Pirkanmaan kuntien välillä olisi sovittamattomia näkemyseroja palvelujen järjestämisessä, vaikka välillä eri kokouspöydissä valtakunnan tasolla istutaankin.
-Kunnilla ei mitään näkemyseroja. Se on nyt vain tärkeää, että sote jatkaa kuntavetoisena. Silloin kunnat ja kuntayhtymät saavat sitten itse ratkaista mitä pystytään tekemään erikseen tai yhdessä. Se on kuitenkin selvää, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään uusia valtakunnan tason rahoitusratkaisuja, pormestari Lauri Lyly uskoi.
Yhteisessä tiedotteessa kuntien johtajat esittävät, että tulevaan hallitusohjelmaan vaikutetaan yhdessä. Hallitusohjelmassa on määriteltävä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelulupaukset ja kriteerit, jotka taataan toteutuvan koko maassa yhdenvertaisesti. Hallitusohjelmassa ei pidä lukittautua yhteen rakenteeseen. Kunnilla pitää olla jatkossakin järjestämis- ja tuottamisvastuu. Valtionosuusjärjestelmää pitää uudistaa huomioimaan nykyistä paremmin eri alueiden soteen liittyvät palvelutarpeet.
Juuri näin. Kyllä peruskunnissa tiedetään. Peruskuntien on etsittävä suuntaa tulevalle SoTe-uudistukselle. Kuntien askelmerkit teon alle eli SoTen jatkaminen kuntapohjalta. On päivän selvää, että Suomen tasavallan pienet kunnat odottavat SoTe-ratkaisua: kuntien huoltosuhteet, väen ikääntyminen, muuttoliikee kaipaavat nykyistä suurempia vastuunkantajia. Esimerkiksi kalliiksi koituvissa vammaspalveluissa, huostaanotoissa ja vaikeiden sairauksien hoidossa pienten kuntien taloudellinen liikkumavara on kaventunut. Vaikeutta lisää jatkuvat valtionosuuksien leikkaukset vuodesta toiseen. Lisäksi ict:lle ja palvelujen digitalisaatiolle täytyy saada toimivat ratkaisut esim. Digi-Savon valmistelutyön pohjalta. Kyllä jämtti on niin.
Suomessa on 46 pienkuntaa, joiden asukasluku on alle 2.000. On päivänselvää, että SoTe-palveluiden turvaamiseksi on lähdettävä Ihmisten palveluista ja niiden kehittämisestä. EI niinkuin nyt kaatuneessa SoTessa tehtiin: Hallinto ja niiden rakenteet olivat ykkösiä. Kunnat ovat lähellä ihmistä.
SE VAAN ON SILLÄ LAILLA …
mainittu Simo Salmisen Rotestilaulu v.1966 jatkuu vielä seuraavasti: ” Että tässäki maassa sitä on paljon mälsää/eikä sitä tartte paljon kavereilta kysellä/kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen.” Tämän laulun sanat tulivat jälleen mieleeni, kun muistelen, kuinka paljon rahaa käytettiin noin 250milj.euroa SoTeen ja Makuun. Tällä summallla olisin palkannut vuodeksi 10.000 hoitajaa perusterveydenhuoltoon ja kotipalveluun.
Kuinka monella noista 46:sta on vielä SoTe-järjestämisvastuu? Ei kovin monella.
Jos olisin ministerinä etenesin vaiheittain: ensin ydistetään kuntien perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä ns. sanottuja raskaita sosiaalipalveluja. Uudessa SoTessa ja SoTussa tulee mennä lähipalvelujen näkökulmasta, ei hallinnollisten mallien tavalla.
Visioni: Suomessa tarvitaan jatkossa entistä enemmän kolmen K:n mallia eli ”käsiä” kotipalveluun, kevennettyä palveluasuntotuotantoa ja koulutusta. Laskusuunnassa oleva väkiluku vaikuttaa keskeisesti kunnan talouteen liittyviin kysymyksiin.
Yksi asukas tuo valtionosuutta keskimäärin 5.000 euroa. On huolestuttavaa kun väkeä poistuu ”yläkertaan” tai muuttaa pois.