Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola näkee hyviä puolia verokeskusteluissa – "Kannatan tarkastelua, jossa kunnat olisivat pääomatulojen saajia"
Kunnissa nähdään tarvetta verotusjärjestelmän pohdinnalle samalla, kun sote-uudistuskin on jälleen ovella. Kuva: Ville Miettinen
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ehdotti Ylen kuntavaalitentissä viime viikolla, että kuntavero voisi olla valtion tuloverotuksen lailla progressiivista eli sellaista, jossa verotus nousee tulojen mukaan.
Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola näkee hyvänä sen, että pääministerin ehdotus on lisännyt julkista keskustelua verotusjärjestelmän uudistamistarpeista.
– Verotusjärjestelmää on tarkasteltava samalla, kun esimerkiksi valtiovarainministeriön työryhmät pohtivat kuntien tehtäviä, rahoitusta sekä itsehallintoa sote-uudistuksen jälkeen.
Kunnanjohtaja Eerola ei sen sijaan kannata pääministerin ehdotusta kunnallisverotuksen progressiivisuuden lisäämisestä. Sellainen muutos kasvattaisi hänen arvionsa mukaan kuntien välisiä eroja verotuksen suhteen.
– Kuntien välillä on jo tänä päivänä suuria eroja verotuksessa ja nämä erot näyttäytyvät erityisesti, kun katsomme nimellisarvojen sijaan efektiivisiä veroprosentteja.
Järjestelmien kautta jakautuvaa rahaa
Eerola arvioi, että hänen johtamansa reilun 29 000 asukkaan kunta Länsi-Uudellamaalla ei hyötyisi kuntaveron progressiivisuuden lisäämisestä.
– Jos samaan aikaan vähennetään jonkin palkansaajaryhmän verotusta, kun toisen ryhmän verotusta lisätään, niin kokonaisverokertymä ei muutu.
– Kokonaisvaikutusta arvioitaessa on huomioitava verotulojen mahdollisen kasvun vaikutukset valtionosuusjärjestelmään kuuluvaan verotulojen tasaukseen.
Tasausjärjestelmässä tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta.
– Jotkin kunnat voisivat saada entistä enemmän ja toiset vähemmän, jos kunnallisverokertymän kasvu ohjattaisiin valtionosuuksina toisaalle eikä progressiivisuus hyödyttäisi kuntaa, kunnanjohtaja miettii.
Pääomatuloista saatavat verotulot kiinnostavat
Verotusjärjestelmää on joka tapauksessa hyvä kehittää, Eerola sanoo.
Eerola näkee, että verotuksessa on jatkossakin oltava toimivat kannustimet sekä veronmaksajalle että veronsaajalle.
Pääministerin viime viikon veroehdotuksen nostattamissa julkisissa keskusteluissa on pohdittu sitäkin, jos kunnat voisivat saada pääomatuloista verotuloja.
– Kannatan tarkastelua, jossa kunnat olisivat myös pääomatulojen saajia. Näen kuitenkin, että muutoksen voi tehdä veroastetta tai progressiivisuutta muuttamatta.
– Jos kunta voisi saada osan pääomatuloista, sillä voisi olla positiivisia vaikutuksia, Erkki Eerola pohtii.
Tasausjärjestelmän toimittava tarkoituksenmukaisesti
Keuruun kaupungin talousjohtaja Tero Mäkelä on samoilla linjoilla Vihdin kunnanjohtajan kanssa siitä, että kunnallisveron progressiivisuuden lisääminen kasvattaisi kuntien välisiä eroja verotuksessa.
– Se kasvattaisi niitä eroja, joita on kuntien saamien verotulojen välillä.
– Tietysti sitten on huomioitava se verotuloihin perustuva valtionosuuden tasausjärjestelmä.
Mäkelän mukaan tasausjärjestelmän on tarvittaessa kehityttävä siten, että se vastaa tarkoitustaan eri tilanteissa kuntalaisten palveluiden turvaajana – silloinkin, jos kunnallisvero muutettaisiin progressiiviseksi.
Keski-Suomessa sijaitsevan ja noin 9 500 asukkaan kaupungin talousjohtaja näkee hyviä puolia siinä, jos kunnat saisivat osansa pääomatuloista verotuloina.
– Sellainen muutos olisi teknisesti helppo toteuttaa.
TEKSTI: JOUNI LAMPINEN
Eiköhän pääomaveron osittainen ohjaaminen kunnille lisää kuntien eriarvoisuutta myös. Pääomatulot keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin. Rikkaat kunnat rikastuu ja köyhät köyhtyy.
Nykyinen malli on parempi, pääomatulot menevät yhteiseen valtion laariin, josta saavat osansa myös köyhät ja syrjäiset kunnat.