THL seuraa, että henkilöstöä on riittävästi töissä asiakkaiden kanssa vanhuspalveluiden yksiköissä. Kuvituskuva: Seppo Haavisto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi vanhuspalvelujen henkilöstömitoitustiedot ja mitoituksen alittaneista yksiköistä heikoimpiin lukeutui Jyväskylässä sijaitseva Viitakoti, jossa tulosta hämmästeltiin tuoreeltaan.

THL:n julkaisemien tulosten mukaan Viitahoiva tuotti ympärivuorokautista ja tehostettua palveluasumista Viitakodissa siten, että henkilöstön määrä oli 0,33 yhtä asiakasta kohden viime marraskuussa.

Lakisääteisen henkilöstömitoituksen määrä on 0,55 yhtä asiakasta kohti.

Viitahoivan toimitusjohtaja Satu Väisänen kertoo, että edellä mainitut ja Viitakotia koskevat luvut eivät perustu toteutuneisiin hoitajamitoituksiin, vaan ilmoitusvirheisiin.

– Olemme ilmoittaneet väärät luvut.

Kun THL julkisti tiedot, niin siinä vaiheessa virheet ilmenivät Viitahoivan johdolle. Väisänen myöntää, että tilanne on aiheuttanut paljon harmia.

– Meille tämä on ollut kauhean kurja ongelma.

Lue myös:

Avi ja kaupunki ovat mukana kuvioissa

Tieto lakisääteisen rajan roimasti alittavasta henkilöstömitoituksesta on ollut esillä eri medioissa. Samalla Satu Väisänen on joutunut selventämään tilannetta yhteistyökumppaneille ja muille tahoille.

Toimitusjohtajan viesti on ollut, että ei ole huolta: lakisääteisestä hoitajamitoituksesta on pidetty kiinni.

Virallisesti asia on vielä auki. THL:n keräämät ja hoitajamitoituksia koskevat luvut perustuvat siihen, mitä hoitoyksiköistä ilmoitetaan. Tässä vaiheessa jo julkistettuja tietoja ei korjata, vaan lakisääteisen mitoituksen alittaneista yksiköistä on lähetetty tiedot Valviraan ja valvontaviranomaiset jatkavat asian selvittämistä.

– Tiedämme, mikä on ollut suunnitelma ja mikä on toteuma. Nämä tiedot ilmoitamme aluehallintaviranomaisille, Väisänen kertoo.

– Henkilöstömitoitus on ollut noin 0,67. Tuo luku sisältää välillisen työn, jonka vaikutus on ollut 0,07 prosenttia.

Virallisesti henkilöstömitoitus on siis edelleen 0,33 asiakasta kohti.

Avi ja Jyväskylän kaupunki joutuvat olemaan mukana selvittämässä asiaa, Väisänen tietää.

Tarkkailuun joutuminen ja tunne epärehellisyyden leimasta eivät tunnu hyviltä, Väisänen myöntää.

Tietojen antaminen vaatii keskittymistä

Jatkossa Viitakodistakin saadaan oikeat luvut julki, Väisänen lupaa.

Henkilöstömitoituksen ilmoittaminen vaatii aikansa, hän jatkaa.

– Siinä on monta sivua ja täytettävänä, kaikki kolmen viikon aikana toteutuneet vuorot.

Vaadittavaan henkilöstömitoitukseen yltäminen ei ole ylivoimainen tehtävä, mutta myös Viitahoivassa on huomattu hoitajapulan olevan akuutti ongelma Suomessa, Väisänen myöntää.

– Ennen korona-aikaa oli hoitajia kyselemässä töitä, nyt tilanne ei ole yhtä hyvä. Ja jos saamme aamulla kello 6 tietää jonkun työntekijän yllättävästä poissaolosta, on todella vaikea saada sijaista siihen aamuun.

Tilannetta on yritetty helpottaa esimerkiksi jakamalla työntekijöille koronakotitestejä, Väisänen sanoo.

Koko Suomea vaivaava hoitajapula aiheuttaa huolta, hän jatkaa.

– Lakisääteiset hoitajamitoitukset nousevat koko ajan, sekin on kaikilla tiedossa.

Ohjeet kannattaa lukea tarkasti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Sari Kehusmaa painottaa, että henkilöstömitoituksen seuranta perustuu suoraan yksiköistä saataviin tietoihin.

– Tiedot annetaan toteutuneiden tuntien mukaan, ei suunniteltujen, hän tarkentaa alkuun.

Seurattavista yksiköistä tiedot tallennetaan tietokantaan eikä THL missään vaiheessa muuta tallennettuja tietoja.

Tietojen syöttämisessä kannattaa olla tarkkana, hän korostaa.

– Ensimmäinen viestimme on, että ohjeet kannattaa lukea tarkkaan. Esimerkiksi siinä, että vastaa juuri siihen, mitä on kysytty.

Ohjeista löytyvät myös tiedot, miten lakisääteisen mitoituksen laskenta toteutuu.

Esimerkiksi THL:n sivuilla on kuvattu, miten yksikön johtajan, sairaan- ja lähihoitajien toteutunut ja välitön asiakastyö on laskettu yhteen ja jaetaan ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden määrällä.

THL on toteuttanut jo kolme kertaa seurannan eri yksiköissä ja sama lomake on jatkossakin täytettävä puolen vuoden välein, Kehusmaa sanoo.

– Lomake on tullut monelle jo tutuksi.

Kysyvä ei tieltä eksy

Tiedonkeruuaikana hoitoyksiköitä neuvotaan olemaan yhteydessä joko sähköisesti tai puhelimitse, jos on jotain, mitä ei ymmärrä tai tiedä.

– Hoitoyksiköille on olemassa auttava puhelin, josta saa apua ongelmiin. Jos esimerkiksi yksikön vastaava ei tiedä, miten oppisopimusopiskelijan työaikatietoja voi merkitä. Meillä on myös sähköpostipalvelu, johon voi lähettää kysymyksiä.

Ketään ei jätetä yksin, kunhan ottaa vain tarvittaessa yhteyttä, Kehusmaa kannustaa.

Kehusmaan mukaan on ymmärrettävää, että tietoja kerättäessä tai syöttäessä voi tapahtua niin sanottuja näppäilyvirheitä. Kerättyyn aineistoon tehdään tarkistusajoja, jotka nostavat esille poikkeamia.

– Esimerkiksi, jos muina päivinä on ilmoittanut paikalla olleen kymmenen asiakasta ja yhtenä sata, niin ohjelma antaa siitä tiedon.

– Kaikki löydetyt näppäilyvirheet ilmoitetaan yksiköille ja he voivat korjata tietoja määräaikaan mennessä.

Jos taas tietojen syöttämisessä tapahtuu toistuvasti ja johdonmukaisesti sama virhe, niin sellaiset eivät nouse esille tarkistusajoista, Kehusmaa kertoo.

Kokonaisuudessaan tietojen keruu on sujunut eri yksiköissä hyvin ja lähes kaksi tuhatta ympärivuorokautisen hoidon yksikköä tallentaa seurannassa tietonsa THL:n tietokantaan, johtava asiantuntija sanoo.

THL:n julkaisemien tietojen mukaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 1723 täytti marraskuussa 2021 lakisääteisen henkilöstömitoituksen eli 0,55 hoitajaa asiakasta kohden. Mitoituksen alitti 82 toimintayksikköä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*