Kevään suurtulviin on varauduttu eri viranomaisten yhteistyöllä eri puolilla Lappia. Lapin jääkäriprikaatin toimesta vedettiin tulvavallien rakentamisessa käytettävien suursäkkien täyttökoulutusta Kittilässä keväällä. (Kuva: Lapin Pelastuslaitoksen Facebook-sivut)

Lapissa on tänä vuonna lunta riittänyt. Kun kesä lähestyy, niin lumet sulavat. Ja tämän kevään tulvista ennustetaan Lapissa poikkeuksellisen rajuja.

Pahimmassa vaaravyöhykkeessä tulvaennusteiden mukaan ovat Rovaniemi ja Kittilä. Lapin ympäristökeskuksen arvion mukaan tämän kevään kaltaisia tulvia nähdään alueella vain kerran 50 vuodessa.

-Lumitilanne on tänä vuonna sellainen, että tulvasta odotetaan poikkeuksellisen rajua. Sen verran harvinainen tämä tilanne on, että kerran 50 vuodessa voidaan tällaisia tulvia odottaa. Tulvahuippu on vielä tuoreiden ennusteiden mukaan kuukauden päässä, mutta jossain vaiheessahan ne ilmat alkavat lämmetä, Lapin ELY-keskuksen johtava vesiasiantuntija Timo Alaraudanjoki kertoo tilanteesta.

Rovaniemi vaaravyöhykkeessä

Rovaniemellä kevättulva uhkaa erityisesti Saarenkylän aluetta. Kemijoen voimalaitoksilla voidaan hivenen tulvahuippuja hallita, mutta pelastavaksi enkeliksi niistäkään ei yksin ole.

-Jos Kemijärvessä on sulamisvesille tilaa, niin sinne voidaan jonkin verran vettä ottaa lisää. Jos lumet sulavat vauhdilla, niin ei sielläkään ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin avata luukut selälleen ja katsoa kuinka Rovaniemelle käy, Alaraudanjoki myöntää.

Torniossa aiheutti keväällä 2018 Näränperän padon tulviminen isoja ongelmia. Nyt tilanteen pitäisi olla Tornion ja Haaparannan rajalla hanskassa.

-Tornion suunnalla on patoa saatu korotettua tänä keväänä 40 senttiä ja sen pitäisi kyllä riittää. Ivalo on myös ollut todella aktiivinen tulvien torjunnassa. Siellä on jo 1980-luvulla rakennettu pengerryksiä ja nytkin siellä on menossa vanhojen patojen kunnostaminen, Timo Alaraudanjoki arvioi.

Kuntien varautumiselle vesiasiantuntija antaa täyden tunnustuksen.

-Kunnille täytyy kyllä nostaa hattua. Tulvavaroitukset on otettu riskikunnissa tosissaan ja on lähdetty varautumaan tilanteeseen hyvissä ajoin. Kaikki tehtävissä oleva on tehty, eikä tulva pääse yllättämään. Se pitää kuitenkin muistaa, että viranomaiset eivät pysty yksittäisten kiinteistöjen turvallisuutta takaamaan, vaan se on kiinteistön omistajien vastuulla, Timo Alaraudanjoki muistuttaa.

Tulvasuojaus kuntoon

Rovaniemellä Ounasjoen ja Kemijoen arvioitu virtaama on tulvahuipun aikaan samaa luokkaa kuin vuoden 1973 ja 1993 tulvissa tai jopa hieman niitä suurempi. Kun vuolaana virtaavat joet tulva-aikaan yhtyvät, niin alueen kiinteistöt ovat suuressa vaarassa.

-Täällä on vielä paljon yksityisten omistamia kiinteistöjä, joissa omaehtoinen tulvasuojaus pitäisi tehdä. Kaupunki on antanut hiekkaa säkitettäväksi patoja varten, mutta varsinainen padon tulvasuojauksen rakentaminen pitää tehdä itse. Kunnan tehtävänä on huolehtia omien rakennusten suojaamisesta, Rovaniemen kaupungin tekninen johtaja Olli Peuraniemi korostaa.

Entisen Rovaniemen maalaiskunnan puolella sijaitseva Saarenkylä on suurimman tulvariskin aluetta. Siellä sijaitsee myös kaupungin ja koko Lapin kannalta tärkeitä julkisia rakennuksia.
Peuraniemi on tyytyväinen yhteistyöhön Lapin pelastuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen kanssa.

-Etukäteen on yhdessä käyty riskipaikkoja läpi. Meidän suurin suojeltava kohteemme on tuo sairaala. Sen varalle on tehty niin suojaussuunnitelma, kuin evakuointisuunnitelma. Lisäksi alueella on muita kaupungin ja sen yhtiöiden omistamia kiinteistöjä, Olli Peuraniemi kertoo.

-Tulvaan varautuminen on työllistänyt kaupungin kunnossapitoa todella paljon. Kaikki mahdollinen tullaan tekemään jo ennakkoon sen eteen, että tulvavahingoilta vältytään, Olli Peuraniemi lupaa.

Varautuminen kannattaa

Kittilässä on niinikään aloitettu varautuminen Ounasjoen tulevaan tulvimiseen. Terveyskeskuksen ja kunnan Rantatien kerrostalojen väliaikainen tulvasuojavalli on valmis ja Pääskylänniemen palvelutalon ja rivitalojen tulvasuojaukseen on varauduttu. Evakuointisuunnitelma on tehty kunnan palveluasumisen osalta.

Lapin Pelastuslaitoksen hyvä työkalu kevättulvaan varautumisessa on ollut viime vuonna käynnistynyt tulvasuunnitelma-hanke, joka käynnistyi jo viime vuonna ennen kuin tämän kevään ennätystulvasta oli mitään tietoa. Osin tämän tilanteen takia hanke sai vielä jatkohankkeen kylkeensä.

-Tulvasuunnitelmahanke tähtäsi siihen, että kunnissa ovat varautumisasiat kunnossa. Kunnissa on kartoitettu heidän omat tulvariskin alla olevat kiinteistöt ja muut suojattavat kohteet. Kohteisiin on tehty niihin tarvittavat suojaussuunnitelmat. Erillisessä tulvasuojeluhankkeessa käynnistettiin maaliskuussa myös laaja tilapäisten tulvasuojaisten materiaalinen varautuminen yhdessä tulvariskikuntien kanssa, valmiuspäällikkö Ari Soppela kertoo.

Kevääntulo ratkaisee

Paljon riippuu siitä, miten kevät etenee. Yhtäkkiä tuleva lumet sulettava lämpöaalto tietää jokivarsissa vesien nousua rajulla tavalla. Tällä hetkellä ennuste arvioi tulvahuipun olevan 6. kesäkuuta.

-Se me tällä hetkellä tiedetään, että lumien vesiarvot ovat todella hurjia. Lisäongelmana tänä keväänä on se, että jos korona iskee rajusti kesken tulvien, niin se pudottaa meidän omasta vahvuudesta henkilökuntaa pois. Naapuripelastuslaitoksilta olemme saaneet lupauksen siitä, että saamme apua kaluston ja miehistön osalta. Myös Puolustusvoimat ja VaPePa ovat valmiita auttamaan, Soppela toteaa.

Varautumisen suhteen tällä hetkellä Lapissa on lähes kaikki mahdollinen tehty tai ainakin työn alla. Rovaniemellä on aloitettu kaupungin maamerkkinä tunnetun Arktikumin tulvasuojaus tällä viikolla. Rakennuksen eteen rakennetaan hieman yli metrin korkuinen, tilapäinen tulvavalli. Lisäksi rakennuksen kaareva lasiseinä muovitetaan ja tarkistetaan rakennuksen vesihuoltoon liittyvät seikat.

Viesti saatava perille

Nyt on myös yksityisten kiinteistön omistajien aika lähteä hiekkasäkkejä ja rakennusmuovia hankkimaan. Ohjeita tulvasuojauksen rakentamiseen löytyy niin Lapin pelastuslaitoksen Facebook-sivuilta, kuin pelastuslaitoksen ja kuntien tulva-sivustoilta.

-Lähiviikkoina meidän on panostettava entistä enemmän viestintään, että saamme tavoitettua kaikki mahdollisen tulva-alueen kiinteistön omistajat ja varmistettua, että he hoitavat kiinteistöjen tulvasuojauksen. On parempi olla viikko etuajassa, kuin päivän myöhässä, Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela toteaa.

Lapin pelastuslaitoksen viestintää Twitterissä voi seurata tunnuksella:  #tehemmäyhessä

Lapin pelastuslaitoksen ajantasaiset tulvasivut 2020

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Joen virtaama Petäjäskoskella on normaalisti alle 1000 kuutiota niin vedestä saadaan sähköenergia täysin talteen. Pahimmillaan kun keväisin joudutaan juoksuttamaan yli 3000 kuutiota. Se tarkoittaa sitä, että esim. Helsingin kaupungin tarvitsema energia jää parilta kuukaudelta saamatta. Tarvitsemme ehdottomasti altaita lisää.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*