YK:n tehtävistä paluu juurille – Heini Utunen ryhtyy johtamaan Etelä-Savon maakuntaa
Heini Utunen haluaa vauhtia Itä-Suomen aluekehitykseen ja kummastelee päätöksenteon hitautta. – Mahdollisuuksia ja keinoja on; ne pitää vain ottaa pikaisesti käyttöön, sanoo Utunen.
Jukka Ahdelma, teksti
Jukka Laitinen, kuvat
Etelä-Savon maakunnan uusi maakuntajohtaja Heini Utunen haluaa vauhdittaa maakunnan, Itä-Suomen ja koko Suomen aluekehitystä.
Viimeiset 15 vuotta YK:n tehtävissä toiminut Utunen ihmettelee suomalaista ilmapiiriä.
– Olemme pieni väestö, joka aikaisemmin on pystynyt talouskasvuun. Nyt talous ei ole kasvanut 16 vuoteen; on aivan ihmeellinen stagnaatio.
– Keinoja ja mahdollisuuksia aluekehityksen kohentamiseen on, mutta nyt tarvitaan ripeää ja rohkeaa toimeenpanoa.
Hän sanoo itse edustavansa sellaista positiivista näkemystä, jossa kuppi on aina puoleksi täysi.
– Mahdollisuuksia ja edellytyksiä on ja aivan turhaan mollivoittoista keskustelua. Meidän on vain vakuutettava keskeiset päätöksentekijät. Kaikkien on katsottava peiliin, ollaanko huomattu mahdollisuudet ja tehty voitavamme.
Maakunnat tarvitsevat pitovoimaa
Utunen aloittaa Etelä-Savon maakunnan johdossa maaliskuussa.
Hän ei ole ollut mukana Itä-Suomi-ohjelman teossa, mutta sanoo olevansa ohjelman linjausten takana, kunhan niitä vain väkevämmin kohdennettaisiin ja resurssoitaisiin.
Itä-Suomen ja sen maakuntien tilastot osoittavat osin negatiivisia numeroita, mutta Utunen tuumii, että väestötilastotkin ovat 1990-luvulta saakka menneet pieleen.
– Jos tekee analyysia niin parempaan päin ollaan menossa. Viime vuosien aikana Etelä-Savon muuttoliike on kääntynyt positiiviseksi työperäisen maahanmuuton ansiosta. Nyt tarvitaan pitovoimaa, jolla työvoima pysyy maakunnassa.
Utusen juuret ovat maaseudulla, jossa ”aina on laskettu sitä, riittääkö ruoka seuraavaan satokauteen saakka”. Esimerkiksi käy Etelä-Savon maakunnan strategia.
– Maakunta luottaa metsään, ruokaan sekä luontoon ja vesiin. On tehty oikeita arvioita. Nämä teemat kantavat edelleenkin, mutta niistä voidaan ja on otettava enemmän irti, jo pelkästään omavaraisuuden ja huoltovarmuuden vuoksi.
Heini Utunen sanoo, että haku maakuntajohtajan virkaan ja muutto Suomeen on halua siirtyä Keski-Euroopasta takaisin kotimaahan. Nykyisin Utusen kotikunta on Kuopio. Hän aikoo muuttaa Etelä-Savoon Mikkelin seudulle.
Energiainnovaatiota
Itä-Suomi-ohjelma esittää itäisen Suomen aluekehityksen tueksi erityistoimia, muun muassa erityistalousaluetta, veropoliittisia ratkaisuja ja yritysten investointitukia.
Utunen sanoo kummastelevansa, miten kauan menee ennen kuin toimiin päästään.
– Poliittisia päättäjiä näyttää vaivaavan halvaus. Esimerkiksi Virossa näitä kokeillaan, miksi ei sitten Suomessa. Myös Keski-Euroopassa, muun muassa Ranskassa, on vastaavia malleja, ja ne ovat myös tehonneet.
Utunen listaa aluekehityksen avuksi myös energiapolitiikan ja muuttuvan etätyöajattelun.
– Talouspelissä voittavat uusiutuvan energian osaajat. Investoinnit ovat toki suuria, mutta ne maksavat itsensä takaisin. Suomi on osannut kääntää metsätalouden voitoksi, ja samaa etenemistä tarvitaan energiatalouteen vedystä ja muista innovaatioista.
Euroopassa ja YK:n tehtävissä Utunen sanoo nähneensä uudenlaisen asennoitumisen asumisen ja työssäkäynnin suhteeseen.
– Viime vuoden Työelämägallupissa puolet suomalaisista kertovat tehneensä etätöitä, yleisimmillään Etelä-Suomessa. Työ, esimerkiksi valtionhallinnon tehtävät, ei ole paikkasidonnaista. Se voi olla maakunnissa meidän saumamme. Väitän, että tällainen kehitys tapahtuu vieläpä nopeasti.
Fakta
Heini Utunen
- Ikä: 47 vuotta
- Koulutus: Filosofian tohtori, Tampereen yliopisto, maisterikoulu Mikkelin Ruralia-instituutissa, opetushallinnon tutkinto.
- Työ: YK:n palveluksessa Maailman terveysjärjestössä Genevessä 2014-2025 sekä Maailman ruoka- ja maatalousjärjestöllä Hanoissa 2009-2013, koulutussuunnittelija sisäministeriön Kriisinhallintakeskuksessa eri ajanjaksoina 2008-2009 ja 2013-2015.
- Maaseudun kehittämistyötä muun muassa Jyväskylän yliopistossa, Keski-Suomen kylät ry:ssä ja Pihtiputaan kehitysyhtiössä; Maaseudun sivistysliiton vs. toiminnanjohtaja, ministerin tiedottaja Vanhasen ykköshallituksessa.
- Luottamustoimia muun muassa Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, Keski-Suomen maakuntavaltuuston varavaltuutettu, Suomen EU-alueiden komitean delegaatio, Suomen FAO-komitean jäsen.
- Kotikunta: Kuopio
- Harrastukset ja perhe: Pelaa lentopalloa sekajoukkueiden amatöörisarjassa Italiassa, voitti Italian mestaruuden 2024, luonnossaliikkuja, liikuntaa vuodenajan mukaan suksilla ja pyörällä, reservin alikersantti, kahden kiekkojuniorin lätkämutsi.
Tietotyöläinen tekee valintoja
Uusi sukupolvi korostaa elämänlaatua. Ilmastonmuutos, helteet ja saasteet tietävät muuttoja.
– Seuraavan sukupolven tietotyöläiset haluavat itse valita sen, missä asuvat ja missä tekevät työnsä. Siihen pitää pystyä vastaamaan. Tällainen työntekijäryhmä tuo veronmaksajina ison potentiaalin.
Ihmisten muuttohalussa pikkukaupungit ovat suosikkeja, mutta niihin ei silti tulla.
– Taloustutkimuksen ja Etelä-Savon maakuntaliiton tutkimusten mukaan jopa satatuhatta suomalaista voisi harkita muuttavansa Etelä-Savoon. Tehdään töitä, että osakin näistä muuttaisi houkuttelevaan Saimaan maakuntaan.
Utunen sanoo muutenkin kannattavansa hajautettua yhteiskuntamallia, jossa alueet tietävät itse parhaiten, mitä keinoja tarvitsevat.
– Suomi on rakennettu paikallisen osaamisen pohjalle. Yksityisten ihmisten lailla myös yritysten sijoittumista on tuettava. Siihen voidaan vaikuttaa veropolitiikalla.
Pentti Mäkinen jättää Etelä-Savon maakuntajohtajan tehtävät helmikuussa. Maaliskuun alusta virassa on Heini Utunen. Mäkinen ja Sveitsissä ja Italiassa asunut Utunen tapasivat pikaisesti maakuntaliitossa virkavaalin jälkeen viime vuoden lopulla.
”Kyllästyin ruuhkiin ja saasteisiin”
Etelä-Savon maakunta valitsi Utusen maakuntajohtajaksi joulukuun alussa. Nykyinen maakuntajohtaja Pentti Mäkinen jää helmikuun lopussa eläkkeelle.
Utunen on ollut viimeiset 15 vuotta kansainvälisissä tehtävissä, viimeksi Maailman terveysjärjestö WHO:n koulutuspäällikkönä.
Utunen on joutunut kertaamaan useasti perustelunsa varsin isoonkin miljöönvaihtoon. Hän sanoo, että kyseessä on paluu juurille.
– Haluan palata Suomeen. Koronapandemian aikana olin kolme vuotta Suomessa ja huomasin, että oli vaikea lähteä Eurooppaan takaisin.
Utusen perhe on asunut Ranskassa, Sveitsissä, Italiassa ja Vietnamissa, ja hän itse sitä ennen useassa muussa maassa. Vieraisiin maihin kyllä sopeuduttiin, mutta Suomeen vetää takaisin elämänlaatu.
– Alppien laaksot kerryttävät saasteita ja Milanon alue on varmaan Euroopan saastunein, ja helteet ovat painostavia.
– Kyllästyin saasteisiin, ruuhkiin ja pulloveteen.
Utunen sanoo katselleensa julkishallinnon työpaikkoja ja hakikin niitä. Maakuntahallinto on tuttua Keski-Suomen maakuntavaltuustosta sekä Jyväskylän kaupunginvaltuutetun tehtävistä. EU-päätöksentekoon on kokemusta alueiden komiteasta vuosituhannen alkupuolelta.
– Suomi on toki niistä ajoista muuttunut. Maakuntaliiton virastossa on kyllä osaava henkilöstö, ja minä teen kovaa vauhtia kotiläksyt. On perehdyttävä Etelä-Savoon ja Itä-Suomeen sekä edunvalvonta- ja elinvoimatyön verkostoihin.
– Maakunta on hyvä yksikkö ja suhde hyvinvointialueisiin on kunnossa. Maakuntajohtajan tehtävän ja roolin näen isompana kuin itse työ.
Suomen malli auttaa, kun uusi pandemia tulee
Heini Utunen on työskennellyt kymmenen vuotta WHO:n tehtävissä. Koronapandemian aiheuttama maailmanlaajuinen myllerrys on kaikilla tuoreessa muistissa.
Terveysjärjestön koulutuspäällikön näkemys pandemioista on kylmäävä:
– Maailman terveysjärjestölle seuraava pandemia ei ole kysymys ”jos se tulee, vaan ”kun se tulee”.
– Emme vain vielä tiedä mikä sen aiheuttaa. WHO varautuu eri pandemiaskenaarioihin. Tartuntalistalla on vaihtoehtoja kymmenkunta, ja lisäksi tauti X, aivan uusi ja tuntematon taudinaiheuttaja.
– Me olemme pieni ja kuuliainen kansa, kyllä me selviämme. Meidän etumme on se, että Suomessa luotetaan viranomaisiin, esimerkiksi ohjeistuksissa ja rokotuksissa. Tieto otetaan vastaan, ja siinä auttaa luotettava tiedonvälitys.
– Meitä suojelevat hajautettu yhteiskuntamalli, omavaraisuus ja laaja-alaisesti ymmärrettynä eri sektoreiden huoltovarmuus. Koronapandemiasta opimme terveystiedon ymmärrystä ja sitä, että eri yhteiskuntasektoreiden pitää tehdä saumatonta yhteistyötä.
– On syytä myös tarkastella ja oppia siitä, mitä, kuka ja miten tehtiin koronapandemian aikana. Joka sektorilla on harjoiteltava kriisinsietokykyä ja yhteistä varautumista. Tässä Suomi toki on mallioppilas.
