Ylivieskan kirkkopalo vaikuttaa edelleen paikallisten pääsiäisen viettoon – Kaupunginjohtaja Maria Sorvisto kertoo, mitä hyvää tragediasta on seurannut
Ylivieskan uusi kirkko rakennettiin hautausmaan viereen. Etualalla näkyy vanhan kirkon raunioista tehty rauniokirkko. (Kuva: Paula Rautio)
Ylivieskan kirkon palosta tulee pääsiäisenä tai tuli jo 26.3.2024 kuluneeksi kahdeksan vuotta. 230 vuotta vanha puukirkko tuhoutui täysin tuhopolton seurauksena lankalauantaina 2016.
Nykyään Ylivieskan kirkon alue kukoistaa kuin tuhkasta noussut feenikslintu. Uusi moderni ja näyttävä kirkko vihittiin käyttöön keväällä 2021. Pyhän Kolminaisuuden kirkko rakennettiin puistoon vanhan kirkon raunion ja hautausmaan viereen.
Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto toteaa, että kaupunkilaiset ovat kulkeneet yhdessä pitkän tien järkyttävästä tragediasta uuden kirkon suunnitteluvaiheen ja rakentamisen kautta tähän päivään, jolloin uusi kirkko on kaupunkikeskustan näyttävin maamerkki.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto. (Kuva: Ylivieskan kaupunki)
– Uusi kirkko valmistui koronan aikaan. Kokoontumisrajoitukset olivat silloin voimassa ja vielä seuraavana kesänäkin. Uusi kirkko on ollut ylivieskalainen matkailukohde, varsinkin silloin kun ulkomaanmatkailua ei voinut harrastaa.
Myös vanhan kirkon rauniot ovat olleet ja ovat edelleenkin nähtävyys pohjoispohjalaisessa kaupungissa. Rauniot raivattiin nopeasti ja paikalle perustettiin rauniokirkko, jonka alttariristi on tehty hiiltyneistä hirsistä.
– Minun mielestäni vanhan kirkon muisto elää hienosti rauniokirkossa. Se on toiminnassa tänä päivänäkin, vaikka uusi kirkko on rakentunut siihen viereen. Siellä on ympäri vuoden tapahtumia, esimerkiksi itsenäisyyspäivän aikaan on todella tunnelmallista, kun partiolaisten soihtukulkue lähtee sieltä.
Uuden kirkon kellotapuli sijaitsee vanhan kirkon portaiden edustalla. (Kuva: Paula Rautio)
Sorvisto kertoo, että kaupunki edesauttoi uuden kirkon rakentamista tekemällä seurakunnan kanssa maanvaihdon puistoalueesta, johon kirkko sijoittui. Myös kyseisen alueen kaava piti uusia.
Kirkko rakennettiin entisen Kirkkopuiston paikalle. Etualalla sankarihaudat. (Kuva: Paula Rautio)
Moderni kirkko jakoi mielipiteet
Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä. Kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Silja van der Meer. Rakennustyöt alkoivat syksyllä 2019.
Uudessa kirkossa on myös seurakuntasali. (Kuva: Ylivieskan kaupunki)
Kirkkorakennus oli valmistumisvuonnaan ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi, mutta varsinkin suunnitteluvaiheessa moderni kirkko sai monen ylivieskalaisen kavahtamaan. Moni olisi halunnut rakennettavan vanhan 1700-luvun henkeä ilmentävän puisen ristikirkon.
Sorviston mielestä uusi kirkko on vaikuttava, hieno ja juhlava.
– Keskusteluissa uusi kirkko on jakanut mielipiteitä, mutta paljon siellä on ollut kävijöitä ja erilaisia tapahtumia on järjestetty, kaupunginjohtaja myöntää.
Kaupunginjohtajan puheista voi tulkita, että kaupungin näkökulmasta kirkkorakennus on onnistunut ja näyttävä lisä keskustamiljööseen.
– Kauppakadun miljöö on osaltaan suojeltua. Ja nyt kun kirkko on juhlavana ja hienona Kauppakadun päässä, haluamme pitää ympäristön arvokkaana ja arvoisessaan kunnossa, kun kaava- ja kehityshankkeita mietitään eteenpäin.
Kirkko sijoittuu Kauppakadun päähän. (Kuva: Paula Rautio)
Pääsiäinen 2016 ei unohdu
Ylivieskan puukirkko sytytettiin tahallaan tuleen lantalauantain iltana 26. maaliskuuta 2016. Bensalla vauhditettu palo oli alusta asti niin voimakas, ettei puoli kahdeksan aikaan hälytyksen saanut Jokilaaksojen pelastuslaitos voinut palolle muuta kuin estää sen leviämisen ympäristöön.
Kirkko paloi kivijalkaan saakka. (Kuvat palosta: Hanna Rautio)
Henkilövahinkoja ei sattunut. Syttymishetkellä kirkossa ei ollut mitään tilaisuutta menossa.
Poliisi otti nopeasti kiinni tuhopoltosta epäillyn mieshenkilön. Käräjäoikeus tuomitsi kyseisen henkilön joulukuussa syyntakeettomana tehdystä törkeästä vahingonteosta. Syyntakeettomuuden vuoksi mies jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Hänet määrättiin pakkohoitoon.
Kirkon kellotorni romahti reilun tunnin palon jälkeen.
– Se oli älyttömän iso tapahtuma ja kaikkien mielessä. Silloin kun kirkkopalo tapahtui, asuimme perheen kanssa naapurikunnassa enkä ollut Ylivieskan kaupungin palveluksessa. Tulin kaupunginjohtajaksi siinä vaiheessa, kun seurakunta suunnitteli uutta kirkkoa, muistelee kaupunginjohtaja Sorvisto.
– Olimme silloin perheen kanssa käymässä Ylivieskassa mummoloissa. Vähän ennen tapahtumaa ajoimme kirkon ohi ja melkein heti kun saavuimme anoppilaan tuli uutiskuvat ja tieto siitä, että kirkko palaa.
– Kyllähän se tuntui tosi pahalta ja hämmentävältä. Lapset olivat pieniä, niin jäimme laittamaan heitä nukkumaan emmekä sitten lähteneet tapahtumapaikalle, mihin kerääntyi paljon ihmisiä, Sorvisto kertoo.
Vaikka tapahtuneesta on jo kahdeksan vuotta, ei tapahtuman muisto ole hälvennyt kaupunkilaisten mielistä.
Sorvisto kertoo, että talvella pidetyssä kyläneuvoston perustamiskokouksessa muutamastakin kyläyhdistyksestä todettiin, että pääsiäiskokkoperinne on heillä jäänyt kirkkopalon jälkeen. Tapahtuma on jäänyt niin mielen päälle, ettei ole tuntunut enää samalta kokoontua kokon ääreen.
Pelastuslaitoksen tehtävänä oli estää palon leviäminen.
Pääsiäispäivänä kirkkomaalla oli jäljellä lohduton näky (kuvat Hanna Rautio):
