”Ylivieskassa kaikki tapahtui todella nopeasti, teitä peittyi veteen ja pelastuslaitos sai useita hälytyksiä”
Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto johti tulvien nostattamaa kriisityötä Ylivieskassa. Kuva: Päivi Karjalainen
Tulva tulee joka vuosi pienenä tai suurena, joskus jopa yhtä suurena kuin vuonna 1956, kuten viikonloppuna Ylivieskan Niemelänkylällä.
Vaikka ELY-keskuksen tulvainfot pitävät pääosin hyvin paikkansa, nyt tulva yllätti myös kaupungintalon väen.
– Meillä oli viime viikon lopulla jo kriisijohtoryhmä koolla, kun oli merkkejä siitä, että virallinen virtaamaennuste ei välttämättä kerro kaikkea, mitä on tulossa. Silloin vahvistettiin miehitystä sekä kiinteistö- ja kuntatekniikkapuolella että tiedotus- ja johtokeskuksen puolella.
Tämä ei ollut turhaa varautumista, jatkaa kaupunginjohtaja Maria Sorvisto.
– Perjantaiaamuna tuli jo tieto, että pelastuslaitos oli pumppaamassa vettä yhdellä kaupungin kiinteistöistä.
Siitä lähti rulla pyörimään ja viikonloppu meni suurelta osalta kaupungin johtoryhmästä ja vastuuhenkilöistä täydessä valmiudessa tai kenttätyössä.
– Pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö informoi useaan otteeseen tilanteen kehittymisestä. Vettä pumpattiin siellä täällä, kunnes lauantaina alkuillasta tuli isot vesimassat ja tiet olivat veden vallassa.
– Ylivieskassa kaikki tapahtui todella nopeasti, teitä peittyi veteen ja pelastuslaitos sai useita hälytyksiä.
Kun tilanne laukesi hälyttäväksi, pelastuslaitos hankki lisää väkeä töihin.
– Yöllä yhdeltä pelastuslaitos hälytti oman tiedottajan töihin, siihen saakka tiedotus tapahtui kaupungin kautta.
Ylivieskan kaupungintalon uumenissa ja talon ympärillä on pitänyt kiirettä. Kuva: Päivi Karjalainen
Varautuminen parantunut
Kaupunginjohtaja Maria Sorvisto on työskennellyt Ylivieskassa kuutisen vuotta. Jo sitä ennen kaupunkia kohtasi kirkon tuhopoltto, sen jälkeen on koetellut korona, Kalajoen maastopalo, koulupuukotus, monenlaiset pienemmät ja suuremmat katastrofit.
– Myös Venäjän hyökkäyssodan jäljiltä meillekin saapui ukrainalaisten pakolaisten joukko. Kaikki nämä vaativat valmiutta ja varautumista ja sitä on kyllä harjoiteltu, kiittelee Sorvisto.
Valmiusryhmää johtaa Ylivieskassakin kaupunginjohtaja, mukaan kuuluvat toimialajohtajat ja yhteistyökumppaneina poliisi, pelastuslaitos ja hyvinvointialue.
– Esimerkiksi lauantaina, kun ryhdyttiin suunnittelemaan kaupunkilaisten evakuointeja, tämä tehtävä siirtyi hyvinvointialueelle kuuluvaksi. Toki olimme kartoittaneet evakuointipaikkoja jo valmiiksi.
Tulva on kriisi, joka voi tuoda mukanaan melkein mitä vain. Jo ennen vedenvyöryä Ylivieskassa ryhdyttiin ohijuoksuttamaan jätevettä jätevedenpumppaamolta ja tehtiin suojaustoimia, koska vesi nousi jo rakennuksen kivijalkaa vasten.
– Jos vesi olisi päässyt vielä nousemaan, se olisi tarkoittanut sitä, että viemärit olisivat täyttyneet vedellä ja jätevedet olisivat päätyneet taloihin.
Palomies Ville Vertainen on pitänyt huolta ihmisten turvallisuudesta. Kuva: Päivi Karjalainen
Yövuoro johtokeskuksessa
Jo loppuviikosta oli jaettu johtokeskuksen työvuorot ja kaupunginjohtajakin sai viikonlopun yövuoron yhdessä henkilöstöpäällikön kanssa.
– Olin töissä lauantain ja sunnuntain välisen yön, aamuyöstä tulivat vielä hallintojohtaja ja kaupungin arkkitehti mukaan. Kaikki viranomaiset kutsuttiin sunnuntaiaamuksi paloasemalle, jolloin oli jo varauduttu evakuointeihin, kertoo Sorvisto.
Osa ihmisistä oli jo lähtenyt kotoaan veden noustua tontille, nyt kartoitettiin ison ihmismäärän evakuointimahdollisuuksia. Tämä tehtävä siirtyi hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystykselle.
– Tekniseltä toimialalta oli tarvittu tiedot, paljonko tulva-alueella asuu ihmisiä ja kuinka suurta aluetta evakuoinnit voisivat koskea. Onneksi suuriin evakuointeihin ei tarvinnut mennä, kiittelee Sorvisto.
Osa ihmisistä lähti sukulaisiin tai ystävien luokse, toiset eivät halunneet poistua kotoaan. Lopulta vain kolmesta taloudesta evakuoitiin asukkaat. Kaupungin kontolle jäi vielä päivähoidon ja koulunkäynnin tilanne: Niemelän koulu sijaitsi tulva-alueen keskellä. Lopulta koulu päätettiin siirtää etäopetukseen maanantaiksi.
– Myöhemmin sunnuntai-iltana tilanne lähti rauhoittumaan ja maanantaina jo voitiin kaupungin johtokeskus purkaa, muistelee Sorvisto eilisiä tapahtumia.
Tulvan kohdalla kaksi asiaa jäi mietityttämään, koska kriisi olisi voinut mennä vielä pahemmaksi.
Toinen oli mahdollinen jätevesikatastrofi, toinen saastunut juomavesi. Pelastuslaitos oli saanut ilmoituksen, että juomavesi maistuu kummalliselle ja se piti selvittää pikaisesti.
– Onneksi talousvesipuolella oli erinomainen varautuminen. Asia tarkistettiin ja kaikki oli kunnossa. Jos juomavesi olisi pilaantunut, se olisi tarkoittanut vielä isompaa katastrofia.
Pohjois-Pohjanmaan Pelastuslaitos, Ylivieskan paloasema. Kuva: Päivi Karjalainen
Kriisitietoisuus yhä tärkeämpää
Oikukkaiden tulvien, maastopalojen, väkivaltatilanteiden ja koronan myötä kuntien kriisitietoisuus on kohonnut. Turvallisuusympäristö on erilainen kuin ennen ja se on huomioitava.
– Kaikki joutuvat venymään, tarvitaan monenlaista kyvykkyyttä ja yhteistyökykyä hahmottamaan, mitä pitää missäkin tilanteessa tehdä.
Silloin kun kunnassa ei ole erillistä valmius- tai turvallisuuspäällikköä, kaupunginjohtaja johtaa kunnan kriisityötä.
– Tässä auttavat erilaiset verkostot. Esimerkiksi Kuntaliitolla on toiminut jo korona-ajoista lähtien kriisinkestävä kuntaverkosto, jonka kautta saa tietoa ja koulutusta, kiittelee Sorvisto.
Myös aluehallintovirasto koordinoi viranomaisten yhteistyötä ja järjestää erilaisia varautumisen koulutuksia, samoin pelastusopisto. Kun tilanne tulee päälle, on osattava toimia.
– Kriisijohtamisessa olennaista on pysyä rauhallisena ja luottaa siihen, että harjoittelu ja suunnitelmat auttavat, toteaa Sorvisto.
Outi Airola, teksti
Kuva: Päivi Karjalainen
Lue myös:
