Liito-orava tarvitsee kaupungissa selvitäkseen metsiköitä tai pieniä metsiä, laadukkaita eli suojaa ja ravintoa tarjoavia puita sekä laadukkaita puuryhmiä kulkuyhteyksineen. Kuva: Bemnjamin Pöntinen

Liito-oravat pystyvät elämään ja lisääntymään pienellä alueella kaupunkiympäristössä, käy ilmi Espoon kaupungin tekemässä tutkimuksessa, jossa havainnointiin liito-oravia radioseurannalla.

Tapiolan kaupunginosassa toteutettu radioseuranta osoitti, että naaraiden elinpiiri oli keskimäärin noin 4 hehtaaria ja uroksilla noin 28 hehtaaria.

Nämä elinpiirit ovat selvästi pienempiä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joita on tehty metsäisillä alueilla taajamien ulkopuolella. Espoon Matinkylässä vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa naaraiden elinpiiri oli keskimäärin 15,5 hehtaaria ja urosten 79 hehtaaria.

Liito-oravat tarvitsevat elinpiirikseen metsiköitä. Kaupunkiympäristössä liito-oravan elinpiiri sisältää myös ei-metsäisiä kohtia kuten katuja ja avoimia pihoja.

Tulokset osoittavat, että yllättävän vähäinen puusto riittää liito-oravien elinpiiriksi, sanoo ympäristöasiantuntija Laura Lundgren Espoon ympäristökeskuksesta.

– Itse olen biologina ihmetellyt, miten ravinto riittää niin monelle liito-oravalle, kun katsoo miten vähän puita Tapiolassa on.

– Ilmeisesti kaupunkirakenteessa viiden haavan ryhmä voi olla ruokailupaikka ja se riittää, jos puut ovat liito-oravalle laadukkaita, Lundgren sanoo.

Kaupunkien vanhat lehtipuut ja kuuset ovat liito-oraville suotuisaa puustoa, joka vähäisenäkin näyttää riittävästi tarjoavan suojaa ja ravintoa liito-oravalle. Pieni puuryhmä voi riittää, jos ryhmiä on paljon, ja jos liito-orava pääsee liikkumaan ryhmältä toiselle.

Pienetkin puustot tarkistettava

Lundgrenin mukaan radioseurannan havainnot vahvistavat, että maankäytön suunnittelussa pienetkin metsiköt ja puuryhmät tulee tarkistaa, ennen kuin annetaan lupa niiden kaatamiselle.

-Tämä alleviivaa sitä, että täytyy tarkastaa vähänkin metsäiset kohteet. Vaikka tuntuisi, että ei voi olla liito-oravia, niin ilmeisesti niitä on.

Radioseuranta vahvisti havaintoa, että liito-oravien papanat osoittavat metsiköstä ne kohdat ja puuryhmät, jotka ovat tärkeimmät liito-oravalle.

Uutta radioseurantahavainnoissa oli se, että liito-oravat näyttävät viihtyvän männyissä.

– Aiemmin olemme ajatelleet, että männyt eivät ole liito-oravalle kovin tärkeitä, Laura Lundgren sanoo. Radioseurannan mukaan näytti siltä, että ne sittenkin ehkä ruokailevat männyissäkin. Löytyi pari mäntyä, jotka olivat pesäpuita. Niissä oli tikan tekemiä koloja, joissa liito-orava oli.

Lundgrenin mukaan tarvitaan lisätietoa siitä, miten liito-orava käyttäytyy kaupunkiympäristössä, mitä se tarvitsee. Radioseuranta on käytännössä ainoa tapa, hän sanoo.

Vuosina 2019-2020 toteutetussa tutkimuksessa seurattiin liito-oraville asennettavien radiopantojen avulla 10 liito-oravan liikkumista ja elinpiirejä Tapiolassa.

Tutkimuksen tuloksia käytetään maankäytön suunnittelun ja liito-oravien suojelun yhteensovittamisessa. Tutkimus on osa Liito-orava LIFE -hanketta (2018-2025). Hanketta koordinoi Metsähallituksen luontopalvelut ja Espoon lisäksi mukana on yhteensä 17 hankekumppania Suomesta ja Virosta. Hankkeen tavoite on parantaa liito-oravan suojelutasoa hyvien toimintamallien ja yhteistyön kautta.

Liito-oravaa pannoitetaan radioseurantaa varten. Kuva: Meri Kotiaho
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Helsingissä Anni Sinnemäki vastaavana ei välittänyt liito-oravista, ei faunasta, ei floorasta, jotka kartoitettiin rakentamiselle. Luonnontutkijat löysivät kymmeniä suojeltuja eläimiä, kasveja, jokisimpukan ja liito-oravia Malmin lentokenttäalueella Näyttää siltä, että ura ajoi ohi luontoarvojen, suojelut pelkkää äänten kalastelua.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*