Ranta- ja vesilintujen elinolosuhteita pannaan nyt kuntoon Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla – Kunnille ja järjestöille yli 3,8 miljoonaa euroa avustusta
Iloiset linnut rannalle -hankkeet osoittavat, miten eläimet voivat arkisilla kuvioillaan olla erinomaisia ympäristönhoitajia. Tässä näkyvät lampaat ovat olleet hanketyön kautta tärkeässä osassa, kun Hämeenlinnan Hauhon Pappilanaroa on saatu muokattua luonnon moninaisuutta vahvistavaan kuntoon. (Kuva: Suvi Mäkelä)
Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille yli 3,8 miljoonaa euroa avustusta elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen.
Avustus on tarkoitettu konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin sekä niitä tukeviin inventointi- ja suunnittelutöihin. Lisäksi ympäristöministeriö tiedotti, että nämä avustukset ovat osana Helmi-ohjelmaa.
Helmi-avustusta myönnettiin nyt yhteensä 46 hankkeelle.
Hämeenlinnassa kotipaikkaansa pitävässä Vanajavesisäätiössä on jo kokemusta, miten tällaisilla hankkeilla voi olla vaikutusta ympäristöön sekä kuntien että alueiden näkökulmista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vanajavesisäätiö sai vuonna 2021 päätöksen vajaan 94 000 euron avustuksesta Iloiset linnut rannoille -hankkeelle.
Vuosiin 2022 ja 2023 kohdistetussa hankkeessa on lisätty vesi- ja rantalinnustoille tärkeiden rantahabitaattien alaa sekä monimuotoisuutta.
– Hankkeessa monipuolistetaan elinympäristöjä ja maisemaa Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, Vanajavesikeskuksen vt. pääsihteeri Eeva Einola sanoo.
Työtä on jo tehty alueilla, joissa ei ole ollut aikaa hukattavana.
– Rantaniityt ovat luontotyyppinä luokiteltu uhanalaiseksi ja ne vaativat välitöntä hoitoa.
Hausjärvi kiikarissa
Iloiset linnut rannalle eteni sen verran hyvin, että se sai jatkokseen Iloiset linnut rannalle 2:n, joka oli mukana viimeisimmällä Helmi-hakukierroksella. Vuosiin 2023 ja 2024 kohdistuvalle jatkohankkeelle myönnettiin reilut 90 000 euroa avustusta.
– Näiden molempien hankkeiden toimenpiteillä pyritään vähentämään vesi- ja rantalinnuston todettua kantojen vähenemistä ja pesimälajiston niukkenemista parantamalla pesimä- ja levähdysalueiden laatua, Eeva Einola kertoo.
– Hankkeissa tehdään luonnon monimuotoisuutta turvaavia toimia sekä vesialueella, ranta-alueilla että lintuluodoilla. Ranta-alueiden toimenpiteet vaikuttavat lintujen lisäksi myös hyönteis- ja kasvilajistoon.
Molemmissa Iloiset linnut rannalle -hankkeissa on kohteita Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kohteita on Hämeenlinnassa, Hattulassa, Valkeakoskella ja Lempäälässä.
– Lisäksi selvityksen alla on mahdollinen kohde Hausjärvellä.
Tavoitteena lisätä tietämystä monimuotoisuusasioista
Helmi-ohjelmaan kuuluvan toiminnan vaikuttavuutta on jossain määrin haastava arvioida hankeaikana, koska hankeaika on varsin lyhyt elinympäristön pysyvän muutoksen todentamiseen.
– Kohteissa tehdään kuitenkin arvio linnuston ja kasvillisuuden tilanteesta ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Erityisesti niissä kohteissa, joissa seurantaa voidaan tehdä molempien hankkeiden aikana, on paremmat mahdollisuudet havaita muutoksia, Vanajavesikeskuksen vt. pääsihteeri Eeva Einola huomauttaa.
Hankkeisiin liittyviä positiivisia ennakko-odotuksia on. Toiveena on esimerkiksi, että ranta- ja vesilintujen elinolosuhteiden monipuolistuminen vaikuttaa lintulajiston kasvuun ja lintujen lisääntymistulokseen.
Ranta-alueiden muiden luontoarvojen sekä maisema-arvojen parantumista odotellaan myös.
Hankkeiden tuloksena toivotaan asukkaiden ja maanomistajien osaamisen ja tietämyksen kasvamista monimuotoisuus- ja ympäristönhoitoasioissa.
Hanketuella ratkaiseva merkitys
Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä kertoo kokemuksista, joita on kertynyt jo merkittävä määrä ensimmäisen hankevuoden aikana.
Ainakin laidunnus tuntuu kiinnostavan ihmisiä positiivisessa mielessä.
– Lampaista tykkäävät kaikki.
Lampaiden valvonta vaikuttaa kiinnostavan ihmisiä enemmän kuin nautojen perään katsominen.
– Naudat ovat tehokkaita maiseman muokkaajia ja soveltuvat monenlaisille alueille, myös märille alueille. Mutta sopivien eläinten valvojien löytäminen on haastavampaa naudoille kuin lampaille.
Mäkelä kertoo, että pensaikon raivaus on työlästä, vaikka olisi koneitakin.
– Ilman laidunnusta koneellista raivausta olisi toistettava vähintään muutaman vuoden välein.
Risukokoluokan puutavaran myynti esimerkiksi energiaksi ei kata kaatokuluja. Siksi tarvitaan hanketukea, Mäkelä jatkaa.
– Sopivia rantakohteita on löytynyt suhteellisen helposti. Hämeessä ja Pirkanmaalla on paljon entisiä rantalaitumia, jotka ovat nykyisellään umpeen kasvaneita.
– Maanomistajat ovat olleet kiinnostuneita ja myötämielisiä, mutta he eivät olisi aloittaneet laiduntamista ilman ulkopuolista hankkeen apua.
Avoin elinympäristö on tärkeä
Paperihommien lisäksi hankkeessa niin kutsutusti hanskat mutaan muiden tavoin laittanut Eeva Einola lisää, että vieraslajien torjunta tai hillitseminen on ihmisvoimin lähes mahdoton tehtävä.
– Mutta hankkeessa saamme kokemuksia erilaisten toimien vaikuttavuudesta, vt. pääsihteeri arvioi.
– Laidunnuksen aloittaminen saattaa näkyä heti alueen vesi- ja rantalinnustossa. Erityisesti kahlaajalinnut löysivät nautalaitumen rannan heti.
Ison järven lintuluotojen raivaaminen on järkevää tehdä ennen kuin pienpuusto on kasvanut isoksi, sillä avoin elinympäristö on tärkeää.
– Myös raivaaminen on paljon helpompaa, kun poistettava puusto ei ole suurta eikä sitä tarvitse viedä kohteista pois.
Urakoitsijoiden löytyminen on välillä vaikeaa, erityisesti, jos pitää liikkua heikoilla jäillä, Einola myöntää siis konkreettisesta tilanteesta, ei kuvainnollisesta.
– Silloin varteenotettava vaihtoehto on lähteä toimistotöistä kentälle raivaussahan kanssa.
Noin 10 vuotta kokemusta hanketyöstä
Edellä mainittujen hankkeiden toteuttajana on siis Vanajavesisäätiö, joka tunnetaan kenties paremmin Vanajavesikeskuksena.
Vanajavesikeskus on toiminut alueensa vesien- ja ympäristönhoidon hanketoimijana noin 10 vuoden ajan.
Tässä jutussa mainittujen hankkeiden kohteina olivat rantahabitaatit.
Habitaatti eli elinympäristö tarkoittaa eri ympäristötekijöiden, kuten ilmaston, maastomuotojen ja kasvualustan ominaisuuksien, muodostamaa kokonaisuutta, jossa lajit elävät.
Vedenalaisia elinympäristöjä määrittävät muun muassa veden syvyys, rannan avoimuus ja vedenpohjan laatu.
Myös omaa rahaa hankkeisiin
Helmi-hankkeita toteutetaan ympäri Suomea, Hangosta Kittilään ja Vaasasta Tohmajärvelle.
Lisäksi ympäristöministeriö tiedottaa, että viimeisin eli syksyllä käynnistetty avustushaku herätti jälleen laajasti kiinnostusta kunnissa, järjestöissä, yhdistyksissä ja vesiosuuskunnissa.
Hankkeet kohdistuvat soihin, lintuvesiin, kosteikkoihin, pienvesiin ja rantaluontoon, sekä metsäisiin elinympäristöihin. Nyt tukea saaneet hankkeet rahoittavat toimenpiteitä omalla rahallaan noin 678 000 eurolla.
Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma.
Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Seuraava hakukierros järjestetään tarpeen mukaan, näillä näkymin hakua ei ole syksyllä 2023, ministeriöstä kerrotaan.
Lue myös:
