Valtiolta 144 miljoonaa euroa Vantaan raitiotien rakentamiseen – MAL-sopimuksista riitti ilonaiheita eri puolilla Suomea
Kuvassa näkyy raitiovaunuliikennettä Tampereella, ja tulevaisuudessa ratikka kuuluu myös Vantaan kuvastoon. Kuva: Ville Miettinen
Vantaan raitiotie on toteutumassa, Helsingin seudun liikenne HSL tiedottaa.
Helsingin kaupunginseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusneuvottelut saatiin päätökseen ja sen mukaan valtio panostaa 144,1 miljoonaa euroa Vantaan raitiotien rakentamiseen.
Vantaan raitiotien kokonaiskustannusarvio on 594 miljoonaa euroa.
Valtioneuvosto tiedotti maanantaina, että Helsingin lisäksi Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusneuvottelut saatiin päätökseen.
MAL-sopimusehdotusta on työstänyt valmisteluryhmä, jonka ehdotus siirtyy seuraavaksi kuntiin hyväksyttäväksi. Hallituksen talouspoliittinen ministeriövaliokunta puolsi MAL-sopimuksen linjauksia maanantaina.
Rakentaminen nopeasti käyntiin
Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila oli HSL:n tiedotteen mukaan hyvillään siitä, että valtio asettui samalle linjalle kuin Helsingin seudun kunnat, jotka hyväksyessään viime syksynä MAL 2023-suunnitelman nostivat Vantaan raitiotien Helsingin seudun kestävän liikennejärjestelmän kehittämisen kärkihankkeeksi.
– Olen erittäin tyytyväinen, että raitiotien rakentaminen saadaan nyt pikaisesti käyntiin ja Vantaa saa valtiolta maata asuntorakentamiseen raitiotien vaikutusalueelta, kun Santarata ja Hakkilan kuormauspaikat siirretään Koivukylään Hosantielle.
Vauhtia moneen kuntaan
HSL tiedotti Helsingin seudun vuosien 2024–2035 MAL-sopimusneuvotteluja koskien, että valtio osallistuu Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen kaiken kaikkiaan 308,5 miljoonalla eurolla.
Julkisen henkilöliikenteen palveluihin osoitetaan 18,8 miljoonaa euroa vuosina 2024–2027.
Tämä on liikennerahoituksen osalta lähes puolet vähemmän kuin edellisellä MAL-sopimuskierroksella, huomautti HSL.
Lahdenväylälle Helsingin alueelle rakennetaan Ilmasillan eritasoliittymä ja parannetaan tieverkkoa Kehä I–Kehä III välillä. Valtio rahoittaa toimenpiteitä 64 miljoonalla eurolla.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 138,1 miljoonaa euroa.
– Hanke mahdollistaa lähitulevaisuudessa Viikki-Malmin raitiotien rakentamisen ja on osa itäisen Helsingin merkittävää kaupunkikehittämistä, korostaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski.
Pieniä kustannustehokkaita väyläverkon parantamishankkeita valtio rahoittaa KUUMA-seudun 10 kunnan alueella 17,8 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2028.
– On tärkeää, että tämän rahoituksen turvin pystymään parantamaan liikennejärjestelmää monipuolisesti usean kunnan alueella, Mäntsälän kunnanjohtaja Hannu Laurila toteaa.
Laurila nostaa esiin myös liikennejärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen, joka mahdollistuu valtion varautuessa rahoittamaan tulevien MAL-sopimuskausien hankkeiden suunnittelua KUUMA-seudulla kahdella miljoonalla eurolla.
Edellisessä MAL-sopimuksessa valtion rahoitusta saanut Espoon kaupunkiratahanke etenee suunnitellusti. Ratahankkeeseen liittyy kiinteästi seudullisen pyöräilyn pääverkon Rantaradan baana, jonka Kauniaisten alueella olevaa osuutta valtio rahoittaa 2,6 miljoonalla eurolla.
Espoon kaupunkiradan jatkeen puuttuva valtion rahoitus on sidottu Rantaradan lähijunaliikenteen varikkoratkaisuun.
– Espoon kaupunki ja Kirkkonummen kunta ratkaisevat varikon sijaintipaikan ja edistävät varikon suunnittelua vuosien 2024– 2027 aikana, Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo ja Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas vakuuttavat HSL:n tiedotteen mukaan.
Kestävää kasvua
Talouspoliittinen ministeriövaliokunnan maanantaina puoltamilla MAL-sopimuksilla luodaan edellytyksiä kaupunkiseutujen kasvulle ja saavutettavuudelle, valtioneuvosto tiedottaa.
Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteeri Mika Nykänen on tyytyväinen, että MAL-sopimukset ovat vakiintuneet välineeksi, joilla voidaan tukea kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä pitkäjänteisesti.
– MAL-sopimuksissa sovitut toimenpiteet tukevat kaupunkiseutujen kestävää kasvua ja edistävät sujuvaa liikkumista eri kulkumuodoilla. Olen tyytyväinen, että pystymme tällä MAL-kaudella rahoittamaan esimerkiksi Vantaan ja Tampereen ratikoiden rakentamista. Näillä hankkeilla on merkittävä asuntotuotantoa ja muita investointeja vauhdittava vaikutus, sanoo valtiosihteeri Nykänen tiedotteen mukaan.
Erona aiempiin MAL-kausiin sopimuksiin ei sisälly valtion tukeman Ara-asuntotuotannon minimiosuutta seutujen asuntorakentamisesta.
MAL-sopimuksissa valtio sitoutuu kaupunkiseutujen saavutettavuutta ja kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin yli 570 miljoonan euron rahoituksella.
MAL-sopimuksiin sisältyy myös tiehankkeita, joita rahoitetaan MAL-sopimuksiin sisältyvän rahoituksen lisäksi lähes 300 miljoonalla eurolla.
MAL-sopimusten ja niihin sisältyvien tiehankkeiden rahoitus on osa hallitusohjelman määräaikaista investointiohjelmaa, joka perustuu valtion omaisuuden myyntituloihin.
Iloa Raisiossa
Valtion rahoitusta kohdennetaan raide- ja kaupunkiraitiotiehankkeisiin, joilla tuetaan kaupunkiseutujen elinvoimaa ja luodaan edellytyksiä kasvulle. Nyt solmittavilla sopimuksilla valtio sitoutuu avustamaan myös Tampereen raitiotien jatkon rakentamista ja Turun raitiotien jatkosuunnittelua.
Kaupunkikehitystä tukevat myös esimerkiksi Oulun henkilöratapihan kehittäminen sekä valtatien 4 ja sen ympäristön kehittäminen Jyväskylän Palokassa.
Tiehankkeista sopimuksiin sisältyvät muun muassa valtakunnallisesti merkittävän E18-tien kehittäminen Raision kohdalla Turun seudulla ja valtatien 12 kehittäminen välillä Mankala–Tillola Lahden seudulla.
Raision kaupunki tiedotti maanantaina, että Turun kehätie on yksi Suomen tärkeimmistä päätie- ja satamayhteyksistä.
E18 Raision keskusta -hanke on ollut toteuttamisvalmis vuodesta 2020 lähtien. Väylävirasto on priorisoinut sen koko Suomen tärkeimmäksi ja kiireisimmin toteutettavaksi tieverkon hankkeeksi.
MAL-sopimuksen mukaan valtio rahoittaa hanketta 45 miljoonalla eurolla ja Raision kaupunki 16,5 miljoonalla eurolla, kuitenkin enintään 20 miljoonalla eurolla.
Lisäksi kaupunki tiedottaa, että muiden osapuolten kustannukset ovat arviolta noin 25 miljoonaa euroa.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 235 miljoonaa euroa ja valtio rahoittaa hankkeen lopun osuuden osana muuta hallitusohjelman investointiohjelmaa.
Mikäli kustannukset hankkeessa alittuvat, vähennetään Raision kaupungin osuutta. Hankkeesta laaditaan erillinen toteutussopimus osapuolten kesken.
– Tämän eteen on tehty vuosia töitä, ja nyt määriteltyä kustannusjakoa voi pitää hyvänä kompromissina. Kun valtio hyväksyy MAL-sopimukset loppuvuodesta, voi Raision keskustan kokonaisvaltainen uudistaminen lähteä vihdoin käyntiin, Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio sanoo.
– Meillä on tänä vuonna aloitettu myös Raision keskustan arkkitehtuurikilpailu ja näillä toimenpiteillä kaupungin keskustasta tulee nykyaikainen asua, turvallinen liikkua ja viihtyisä vierailla, jatkaa Vainio kaupungin tiedotteen mukaan.
Valtio hyväksyy sopimuksen valtioneuvoston periaatepäätöksellä loppuvuodesta 2024. MAL-sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa 2024.
Lue myös:
