Maakunnat tulossa sittenkin – Rinne: Sotea rakennetaan 18 maakunnan varaan, kuntien roolista selvitys
Kuva: Liisa Takala
Hallitusneuvotteluissa on saatu aikaan ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen linjoista hallintomalli, kertoi hallitusneuvotteluja vetävä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne torstaiaamuna.
– Se on itsehallintoalue, jota kutsutaan maakunnaksi.
– Oleellista on, että on sovittu, että julkinen sektori on järjestäjänä ja päätuottajana. Vuoden loppuun mennessä selvitetään, voisivatko kaupungit ja kunnat toimia myös tuottajina, Rinne sanoi.
Sote-uudistusta sinänsä ei linjan löydyttyä valmistella enempää parlamentaarisesti, mutta verotuksen ja monikanavarahoituksen osalta valmistelu tapahtuu parlamentaarisesti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Vuoden loppuun mennessä selvitetään myös pääkaupunkiseudun erillisikysymys, Rinne kertoi.
Hallitusneuvotteluissa mukana olevista puolueista keskustalle maakuntamalli on erityisen tärkeä. Edellisen hallituksen sote-uudistusyritys kaatui lopulta siihen, että keskustan maakuntamallin, jossa maakunnalle olisi tullut tehtävien hyvin laaja-alainen järjestämisvalta, ja soten valinnanvapauden Rinne puolestaan väläytteli jo viime hallituskaudella mahdollista sote-itsehallintoaluetta.
Kuntaliitto, kuten osa eduskuntapuolueistakin, on kannattanut sote-uudistuksen jatkamista kuntien ja kuntayhtymien vapaaehtoisuuden pohjalta.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi, että hallitusneuvotteluista kantautuneissa uutisissa hyvää on, että uudistuksesa ollaan keskittymässä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Hyvää ei sen sijaan ole se, että maan eri osien erilaisuutta ei oteta riittävästi huomioon, Karhunen sanoo Kuntaliiton Twitterissä julkaisemassa videossa.
– Siellä tunnistetaan pääkaupunkiseudun erityisyys, mutta meillä on myös paljon muita isoja kaupunkeja, jotka olisivat halunneet vahvasti olla myös tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluja, Karhunen sanoo.
Ensiarvio #hallitusneuvottelut sote-sovusta:
Hyvä, että keskitytään aiempaa enemmän #sote’en
Kehitysehdotuksia: Erilaisten ratkaisujen oltava mahdollisia muuallakin kuin pk-seudulla, #kunnat vahvasti mukaan valmisteluun, aiemmista virheistä pitää oppia.@MinnaKarhunen pic.twitter.com/TuRkBTGC0D— Suomen Kuntaliitto (@Kuntaliitto) 23. toukokuuta 2019
Erillisratkaisuista virisi nopeasti pohdintaa sosiaalisessa mediassa:
Samalla – ja sinänsä ihan mahdollisella logiikalla – pakettiin kuuluu Tampere/Pirkanmaa, Turku/Varsinais-Suomi ja Oulu/P-Pohjanmaa. Minimissään jotenkin täytyy HE:ssa perustella miksi erillisratkaisu rajataan PKS-alueelle (tai mikä sitten se rajaus sitten tuleekaan olemaan?)
— Markus Sovala (@MarkusSovala) May 23, 2019
Lue myös:
Professori Arto Haveri: Parlamentaarisen valmistelun ja kokeilulakien avulla ulos sote-umpikujasta
Maakuntien perustamiselle ei mielestäni ole minkäänlaista toiminnallista tarvetta. Ei ollut edellisen hallituksen aikana eikä ole nytkään. Saadaan maahan uusi hallinnon taso ja lisää byrokratiaa. Ilmeisesti maakuntien toimintaa rahoitetaan väentämällä kuntien lukumäärää ja kasvattamalla veroastetta.
Kuntayhtymämalli on toiminut kohtuullisen hyvin ja toimisi vastaisuudessakin. kuntaliitto on tässä oikealla linjalla.
Tämä on täyttä faktaa, mitä Jarmo Määttä kirjoittaa. Missä on Antti Rinteen esitykset Harva-kunnille??? Syrjäseuduilla väestö vähenee, mutta tehtävät pysyvät. Sen vuoksi tarvitaan “LEX-Rautavaara” eli erityislaki, jossa määritellään lähipalvelut harvaanasutuille ja pitkien välimatkojen kunnille, joiden syrjäisyyslisä on vähintään140. Näin turvataan arkielämän lähipalvelut.