Kuva: Liisa Takala

Hallitusneuvotteluissa on saatu aikaan ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen linjoista hallintomalli, kertoi hallitusneuvotteluja vetävä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne torstaiaamuna.

– Se on itsehallintoalue, jota kutsutaan maakunnaksi.

– Oleellista on, että on sovittu, että julkinen sektori on järjestäjänä ja päätuottajana. Vuoden loppuun mennessä selvitetään, voisivatko kaupungit ja kunnat toimia myös tuottajina, Rinne sanoi.

Sote-uudistusta sinänsä ei linjan löydyttyä valmistella enempää parlamentaarisesti, mutta verotuksen ja monikanavarahoituksen osalta valmistelu tapahtuu parlamentaarisesti.

– Vuoden loppuun mennessä selvitetään myös pääkaupunkiseudun erillisikysymys, Rinne kertoi.

Hallitusneuvotteluissa mukana olevista puolueista keskustalle maakuntamalli on erityisen tärkeä. Edellisen hallituksen sote-uudistusyritys kaatui lopulta siihen, että keskustan maakuntamallin, jossa maakunnalle olisi tullut tehtävien hyvin laaja-alainen järjestämisvalta, ja soten valinnanvapauden   Rinne puolestaan väläytteli jo viime hallituskaudella mahdollista sote-itsehallintoaluetta.

Kuntaliitto, kuten osa eduskuntapuolueistakin, on kannattanut sote-uudistuksen jatkamista kuntien ja kuntayhtymien vapaaehtoisuuden pohjalta.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi, että hallitusneuvotteluista kantautuneissa uutisissa hyvää on, että uudistuksesa ollaan keskittymässä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Hyvää ei sen sijaan ole se, että maan eri osien erilaisuutta ei oteta riittävästi huomioon, Karhunen sanoo Kuntaliiton Twitterissä julkaisemassa videossa.

– Siellä tunnistetaan pääkaupunkiseudun erityisyys, mutta meillä on myös paljon muita isoja kaupunkeja, jotka olisivat halunneet vahvasti olla myös tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluja, Karhunen sanoo.

Erillisratkaisuista virisi nopeasti pohdintaa sosiaalisessa mediassa:

 

Lue myös:

Kuusi suurinta kaupunkia vaatii soten kuntapohjaista toteuttamista – muuten “aito riski, että jättiuudistukset kaatuvat”

Professori Arto Haveri: Parlamentaarisen valmistelun ja kokeilulakien avulla ulos sote-umpikujasta

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Maakuntien perustamiselle ei mielestäni ole minkäänlaista toiminnallista tarvetta. Ei ollut edellisen hallituksen aikana eikä ole nytkään. Saadaan maahan uusi hallinnon taso ja lisää byrokratiaa. Ilmeisesti maakuntien toimintaa rahoitetaan väentämällä kuntien lukumäärää ja kasvattamalla veroastetta.
    Kuntayhtymämalli on toiminut kohtuullisen hyvin ja toimisi vastaisuudessakin. kuntaliitto on tässä oikealla linjalla.

  2. Tämä on täyttä faktaa, mitä Jarmo Määttä kirjoittaa. Missä on Antti Rinteen esitykset Harva-kunnille??? Syrjäseuduilla väestö vähenee, mutta tehtävät pysyvät. Sen vuoksi tarvitaan “LEX-Rautavaara” eli erityislaki, jossa määritellään lähipalvelut harvaanasutuille ja pitkien välimatkojen kunnille, joiden syrjäisyyslisä on vähintään140. Näin turvataan arkielämän lähipalvelut.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*