Jyväskylässä, Kuopiossa ja Lahdessa isot odotukset – ”Hyvä, että sihti on 12 vuotta eteenpäin”

Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa on isoja odotuksia uudesta MAL-sopimuksesta. Kaupungeissa on toivottu, että koronaviruksen talttumisen jälkeen valtio käynnistäisi etenkin infrahankkeita.

Jyväskylä, Lahti ja Kuopio odottavat innolla yhteistyötä, jota niillä on tulevaisuudessa mahdollisuus tehdä valtion kanssa ratkaistakseen kaupunkiseutunsa maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia.

Uudet MAL-kaupungit uskovat, että sopimus valtion kanssa tiivistää myös seudun kuntien keskinäistä yhteistyötä.
Neuvottelujen käynnistämisen siunasi talouspoliittinen ministerivaliokunta kokouksessaan maaliskuun lopussa.

Sopimusneuvottelut pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti, kerrotaan ympäristöministeriöstä sekä liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Muita yhteistyökumppaneita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueiden ELY-keskukset.

Kuopion seudulla odotukset uudesta kumppanuudesta ovat kovat.

– Sitä on kaivattu todella pitkään. Erityisesti toivomisen varaa on ollut eri ministeriöiden välisessä yhteistyössä, sanoo kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.

– Kuopion aseman seudun kehittäminen oli pitkään pysähdyksissä, koska toimijoilla on ollut keskenään erilaisia ajoituksia. Kuitenkin kaupungilla oli pitkään tarve päästä parantamaan matkakeskusta ja rakentamaan asuntoja ja toimitiloja keskeiselle paikalle.

Lukko aukesi vuonna 2016, kun Kuopion Portin rakentaminen noin 150 miljoonan euron panostuksella alkoi rakennusliike Lapti Oy:n toimesta. Muutaman miljoonan euron hintainen asematunnelin oikaisu vaati panostuksen kaupungin ja ELYn puolelta, jotta Liikennevirasto saatiin mukaan.

– Jos kolmikantaista rahoitusrakennetta ei olisi syntynyt, asematunnelin hinta olisi noussut kaksinkertaiseksi, Pirhonen kertoo.

Kuopio odottaa nyt sopimuksen laukaisevan seuraavan ongelman eli sen, miten valtiolta saadaan miljoonat liikenteen esteettömyyden takaaviin hisseihin, ratapihan kunnostamiseen ja automatisointiin.

Tarvitaan elvytystä

Myös Jyväskylässä toivotaan MAL-sopimuksen ja valtion rahoituksen lykkäävän infrahankkeita liikkeelle.

– Kun koronavirus kurittaa, tarvitaan elvytystä. Sellaiseksi sopisi Tampereen ja Jyväskylän välisen yksiraiteisen radan perusparannuksen vauhdittaminen. Sitä kauttahan Keski-Suomen suurin kaupunkiseutu on yhteydessä pääkaupunkiseutuun, perustelee Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, vihr.

Tavoitteena on rakentaa rataosuudelle tuplaraiteita, jotta junat pystyvät ohittamaan nykyistä sujuvammin toisensa, ja näin voidaan vähentää häiriöitä.

– Tämä palvelee niin matkustajia kuin tavaraliikennettäkin esimerkiksi Äänekoskelta. Investoinnin arvioidaan nousevan satoihin miljooniin.

Keskeinen infrahanke on myös valtatie 4:n kehittäminen. Nelostie ja valtatie 9 kohtaavat Jyväskylän kaupunkialueella.

– Myös valtiolla on näkemys, että yhteistyötä tarvitaan suunnittelussa, Lumela sanoo.

Sihti 12 vuotta eteenpäin

Lahden seutu tähtää raideliikenteeseen tukeutuvaan joukkoliikenteeseen tulevaisuudessa.

– Tämä ei ole vain Lahden juttu. Seudulla on seisakkeita vanhan Nastolan alueella. Sopimuksen avulla voidaan saada mahdollisesti seisake myös Orimattilan Hennaan ja junayhteys Kärkölän suuntaan, hahmottelee Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.

Myös Heinola on nostanut esiin vanhan radan ottamisen käyttöön, jotta Duo-raitiotieyhteys voisi ulottua Vierumäelle ja Heinolaan. Siitä on tehty jo ELY-keskuksen kanssa selvitys.

Tärkeää Alhon mielestä on, että MAL-sopimuskausi kestää 12 vuotta.

– Se antaa tarpeeksi pitkäjänteisen tarkastelukulman, ja siksi aseman seutuja voidaan suunnitella tiiviimmiksi.

Uusilla MAL-kaupunkiseuduilla halutaan panostaa jatkossakin kestävän liikkumisen lisäksi vähähiiliseen rakentamiseen ja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.

– Tavoitteena on kannustaa asukkaita kestävään liikkumiseen rakentamalla seudullisia pyöräteitä. Meillä verkosto maksanee kymmeniä miljoonia euroja, sanoo Meri Lumela.

– Liikuntaan ja ulkoiluun kannustava ympäristö on Jyväskylän seudun kunnissa tunnistettu yhteiseksi ja tärkeäksi.

Kuopiolla taas on suuret suunnitelmat rakentaa Smart Savilahti, kaupunginosa, josta kehkeytyy tulevaisuudessa 36 000 asukkaan, opiskelijan ja työntekijän arjen ympäristö. Viimeisimpänä hankkeena sinne on syntymässä Savonia-ammattikorkeakoulun kampus, joka maksaa 74 miljoonaa euroa.

– Savilahdessa tiivistyy juuri maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen ideologia. Sinne syntyy Euroopan kiinnostavin oppimisympäristö, kaupunginjohtaja Pirhonen arvioi.

Hän uumoilee, että koronavirus luo uusia tapoja tehdä etätyötä ja toimistotilojen tarve vähenee.

– Ehkä tarvitsemme enemmän paikkoja, jotka ovat vähän kuin kuntosali, jonne voi ostaa tunnin, puolen päivän, viikon tai kuukauden sisäänpääsyn.

Pirhonen pohtii, kuinka paljon maailma muuttuu koronaviruksen talttumisen jälkeen.

– Emme voi palata 20.1.2020 tilanteeseen emmekä päästä takaisin turvalliseen menneisyyteen. Kun heitämme hakkua tulevaisuuteen, etäisyys ja paikka eivät olekaan se, mitä olimme ajatelleet. Siksi on hyvä, että MAL-sopimuksissa sihti on 12 vuotta eteenpäin.

Kohtuuhintaisia asuntoja

Koronaviruksen jälkeen Lahden seudulla on Olli Alhon mukaan hyvät mahdollisuudet houkutella uusia asukkaita Helsingin suunnalta.

– Tämä seutu on tasapainoinen vaihtoehto pääkaupunkiseudulla asuville. Meillä on jo tunnin juna ja kuulumme metropolin työssäkäyntialueeseen, jossa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysyntä on kovaa.

Siksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen voisi piristyä Lahdessakin.

– Jospa mekin pääsisimme kiinni valtion käynnistysavustuksiin, joita MAL-sopimus on taannut pääkaupunkiseudulla kaupunkien vuokra-asunnoille ja asumisoikeusasunnoille jo vuosia, Alho toivoo.

Kohtuuhintaisen asumisen edistäminen on ollut vahvasti esillä myös Jyväskylän sopimuksen valmistelussa.

– Suuri opiskelijoiden ja ikääntyvän väestön määrä tuovat painetta rakentaa näiden ryhmien tarpeita huomioivia edullisia asuntoja, Lumela tähdentää.

Kuopiossa ei Pirhosen mukaan unohdeta maaseutumaisiakaan alueita, jotka kuntaliitosten jälkeen ovat osa kaupunkia.

– Me nostamme esiin myös Yhdessä erilaiset -teemaa. Se tuo mahdollisuuksia valita työntekoon ja asumiseen uusia muotoja. Se vaatii muun muassa joukkoliikenteen ratkaisemiseen uusia ideoita, kuten miten Kela-kyydit ja koulukuljetukset hoidetaan fiksummin.

Kaikkia uusia MAL-kaupunkiseutuja yhdistää halu edistää myös puurakentamista, johon Sanna Marinin, sd., hallitus on luvannut avustuksia.

TEKSTI: MARJA SALMELA

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 6/2020