Koronaviruksen torjunnassa painotetaan jatkossa alueellisia suosituksia ja rajoituksia – ”Parhaiten muutos menee, jos se ei näy kansalaisille”

Sosiaali- ja terveysministeriö päätti maanantaina 10. toukokuuta, että Suomi luopuu koronaepidemian torjunnan valtakunnallisista toimenpidetasoista. Jatkossa koronaviruksen torjunnassa painotetaan alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Näin kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen vastuu paikallisista rajoituksista kasvaa. 

Sosiaali- ja terveysministeriö otti valtakunnalliset toimenpidetasot alun perin käyttöön, koska huolena oli epidemian valtakunnallinen kiihtyminen. Nyt koko maata koskeva nopean kiihtymisen uhka on toistaiseksi ohi. 

– Sulkutoimet saivat aikaan tavoitellun lopputuloksen. Ei ole syytä olla avaamatta yhteiskuntaa, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Satu Koskela ministeriön tiedotustilaisuudessa maanantai-iltapäivänä.

Koskela muistutti, ettei liiallista helpotuksen tunnetta pidä kuitenkaan syntyä. Vaikka valtakunnallinen epidemiatilanne on parantunut, on Suomessa yhä myös leviämisvaiheessa olevia maakuntia.  

Ohjausvastuu lähelle ihmisiä

Vaikka päätösvalta on nyt pitkälti kunnilla ja aluehallintovirastoilla, on sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaus yhä tärkeää, arvioi Taysin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juhani Sand maanantai-iltapäivän tiedotustilaisuudessa.

Sandin mukaan valtakunnalliset toimenpidetasot antoivat hyvän selkänojan alueellisille sulkupäätöksille, joita olisi muuten voinut olla vaikea viedä läpi. Kansallinen yhtenäisyys on säilytettävä myös, kun rajoituksia nyt asteittain puretaan.

– Vaikka yksittäisen kunnan sisällä päätösvastuu on kunnilla, on tärkeää, ettei tilanne pirstaloidu liiaksi. Sairaanhoitopiirit edustavat alueellista koordinaatiota, Sand sanoi.

Rajoituksista päättäminen paikallisesti mahdollistaa oman alueen erityispiirteiden huomioimisen. Myös päätöksistä viestiminen alueen asukkaille helpottuu, kun vastuussa olevat viranomaiset ovat lähellä.

– Paikallisella päätöksenteolla on läheiset kasvot. Parhaimmillaan ohjausvastuun siirtyminen tukee resilienssiä ja toipumista poikkeustilanteesta, Sand totesi.

Lopulta ohjausvastuun siirtymisen ei kuitenkaan tulisi juuri näkyä ihmisten arjessa.

– Toivottavasti ohjauksen siirtäminen lähemmäs kuntia ja asukkaita ei näy negatiivisesti asukkaiden elämässä tai tartuntaluvuissa. Parhaiten muutos menee, jos se ei näy kansalaisille.

Rajoitusten perustuttava yhä epidemiatasoon

Valtakunnallisista toimenpidetasoista luovutaan, mutta alueita neuvotaan perustamaan rajoitustoimenpiteensä yhä hybridistrategian epidemiavaiheiden mukaisesti. Hybridistrategian toimintasuunnitelmassa epidemia jaetaan kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. 

Perustaso vastaa Suomen tilannetta kesällä 2020: epidemia ei kasva. Tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen.

Kiihtymisvaiheessa epidemian kasvu alkaa kiihtyä ja tartuntojen alueellinen ilmaantuvuus on perustasoa korkeampi. Alueellisia tartuntoja tulee noin 10–15 seitsemässä vuorokaudessa 100 000 asukasta kohden. Alueella esiintyy paikallisia tartuntaketjuja ja joukkoaltistumisia, mutta tartuntalähteet ovat pääsääntöisesti selvitettävissä ja tartuntaketjut katkaistavissa.

Leviämisvaiheessa epidemian kasvu nopeutuu edelleen. Tartuntojen alueellinen tapaussumma on yli 15 seitsemän päivän aikana 100 000 asukasta kohden. Myös jäljitys vaikeutuu ja alle puolet tartunnanlähteistä on selvitettävissä.

Ohjausvastuun siirtyminen paikallistasolle vaikuttaa erityisesti kiihtymisvaiheessa oleviin alueisiin, jotka voivat nyt alueen viranomaisten päätöksillä avata museoita ja kirjastoja, sallia ulkotiloissa tapahtuvan ryhmäharrastustoiminnan ja järjestää yleisötilaisuuksia osallistujarajoituksin.

Maanantaina 10. toukokuuta kiihtymisvaiheessa oli neljä aluetta: Pirkanmaa, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Länsi-Pohja.

Leviämisvaiheen alueilla, eli Helsingissä ja Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa alueellisia rajoituksia ei voida purkaa yhtä vapaasti. Perustason alueilla rajoitukset ovat puolestaan jo ennestään olleet löyhempiä.

Vaikka aluekohtainen soveltaminen lisääntyy, on rajoitustoimenpiteitä suunniteltaessa otettava huomioon myös ympäröivien alueiden tilanne.

– Epidemian torjuminen ei toimi niin, että naapurialueella puretaan kaikki rajoitukset ja vieressä ollaan sulussa. On otettava huomioon, että ihmiset liikkuvat, Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Kristiina Poikajärvi sanoi tiedotustilaisuudessa.

Rajoituksissa suuria eroja

Maanantain jälkeen useat alueet ovat ilmoittaneet rajoitusten osittaisista lievennyksistä. Alueilla tehdyt päätökset koskevat erityisesti harrastus- ja kulttuuritoimintaa sekä yksityis- ja yleisötilaisuuksien henkilörajoituksia. Ruoka- ja anniskeluravintoloiden rajoitusten höllennyksistä päättää puolestaan hallitus keskiviikkona valtioneuvoston yleisistunnossa.

Harrastustoiminnan avaaminen koskee erityisesti lapsia ja nuoria, ikääntyneitä ja ulkona tapahtuvaa harrastustoimintaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla uimahalleja avataan 1955 syntyneille ja tätä vanhemmille. Lasten ja nuorten harrastuksiin liittyvä ulkona tapahtuva kilpailutoiminta mahdollistetaan puolestaan 2001 syntyneille ja tätä nuoremmille. Lapsille ja nuorille avataan myös yöleiritoimintaa.

Myös aikuisten ulkoharrastustoimintaa avataan pääkaupunkiseudulla 17. toukokuuta alkaen tietyin rajoituksin.

Kokoontumisrajoituksissa on suuria aluekohtaisia eroja. Esimerkiksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on linjannut, että yleisötapahtumissa noudatetaan Pirkanmaalla ja Punkalaitumen kunnassa 50 hengen osallistujarajoituksia kesäkuun alkuun saakka.

Keski-Suomen, Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntien alueella osallistujamäärä rajoitetaan niin ikää 50 henkeen, mutta näillä alueilla voi 12. toukokuuta alkaen järjestää myös yli 50 hengen yleisötilaisuuksia, mikäli kaikilla osallistujilla on mahdollisuus välttää lähikontaktia toisiinsa. 

Myös pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päätti tiistaina lieventää osallistujarajoituksia. Rajat ovat silti yhä tiukat. Kun aiemmin alueella ei suositeltu yksityistilaisuuksien järjestämistä lainkaan, 17. toukokuuta alkaen osallistujamäärät suositellaan rajattavaksi kuuteen ihmiseen.

Turussa yksityistilaisuuksien osallistujasuositus on niin ikää rajattu kuuteen ihmiseen. Yleisötilaisuuksiin taas saa osallistua korkeintaan kymmenen ihmistä 15. toukokuuta alkaen. 

Vaikka yksityis- ja yleisötilaisuuksien osallistujarajoitukset ovat tiukat, voi ihmisiä tietyissä tilanteissa kokoontua yhteen tätä enemmän. Näin on esimerkiksi anniskelupalvelujen yhteydessä. Tiistaina Turun kaupunki tiedotti avaavansa tulevana lauantaina Kirkkopuiston terassin, jonne saa ottaa satoja ihmisiä.

Toimintasuunnitelma päivitetään

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt hybridistrategian toimintasuunnitelman ja epidemiavaiheisiin liitettyjen suositusten päivittämisen. Suosituksissa on tarkoitus ottaa entistä paremmin huomioon exit-suuntaviivat, kun yhteiskunta pyrkii palaamaan pandemian jälkeiseen aikaan.

Tavoitteena on, että uusi toimintasuunnitelma ja uudet suositukset ovat käytössä kesäkuun alussa. Suosituksissa noudatetaan nykyistä toimintasuunnitelmaa siihen asti, että päivitystyö on valmis.