Ministeriö muistuttaa aluevaltuutettuja: Velvollisuus järjestää osallistumismahdollisuuksia
Aluevaltuutettujen tärkeä tehtävä on saada asukkaat mukaan hyvinvointialuetta kehittämään.
Aluevaltuutettujen velvollisuus on järjestää alueen asukkaille osallistumisen mahdollisuuksia. Tästä muistuttaa valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Markku Mölläri.
– On tärkeää, että osallistumisen mahdollisuuksista pidetään huolta alusta alkaen, Mölläri sanoo.
Hän on tilanteesta hiukan huolissaan ja julkaisi osallisuuden keinoista kolumnin yhdessä erityisasiantuntija Jari Mäkäläisen kanssa.
Möllärin viesti on, että vaikka valtuutetuilla on nyt paljon työtä, osallisuutta ei voi jättää jalkoihin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Laissa osallisuus on kokonaisuutena sirpaleina, mutta se kuuluu osaksi hyvinvointialueiden strategiaa sekä valtuustojen ja hallitusten toimintaa.
Alueellisen kansanvallan kulmakivistä säädetään laissa muun muassa aluevaltuuston tehtävien, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien, vaikuttamistoimielinten ja hyvinvointialuestrategian yhteydessä.
– Valtuutetuilla on iso rooli. Heidän on kyettävä näkemään hyvinvointialueensa kokonaisuus eikä mieltää demokratiaa ja osallisuutta uhkana. Onnistumisessa on kyse siitä, kuinka yhteispeli saadaan sujumaan. Tiedon on kuljettava joka suuntaan, Mölläri sanoo.
Vanhojen pohjien tilalle uutta
Mölläri toivoo, että hyvinvointialueilla käytettäisiin osallisuuden välineitä, kuten kansalaisraateja ja osallistuvaa budjetointia, monipuolisesti. Siitä huolimatta, että ne teettävät työtä.
– Yksi sudenkuoppa on rakentaa osallisuutta vanhalle epämääräiselle pohjalle. Tosin hyviäkin malleja on olemassa, sillä joissakin kunnissa osallistumismahdollisuuksia on kehitetty ja hoidettu hyvin.
Blogissaan Mölläri ja Mäkäläinen luettelevat osallistumisen tukena kansalaisraatien ja osallistavan budjetoinnin lisäksi keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, mielipiteiden selvittämisen, palvelujen käyttäjien valitsemisen toimielimiin, palvelujen yhteissuunnittelun ja -kehittämisen sekä oma-aloitteisen suunnittelun ja valmistelun tuen.
Esimerkiksi asukasraateja olisi mahdollista hyödyntää julkisessa hallinnossa paljon nykyistä enemmän. Niiltä voidaan saada tietoa, jonka avulla on mahdollista esimerkiksi ehkäistä virheitä ja sujuvoittaa toimintaa – ja säästää euroja.
”Valtaa niin paljon kuin kantaa jaksaa”
Aluehallituksen tehtäviin kuuluu asettaa lakisääteiset vaikuttamistoimielimet ja huolehtia niiden toimintaedellytyksistä.
Mölläri huomauttaa, että nykyisellään iso osa kuntalaisista on vaikuttajaryhminä sirpaleisia ja määritelty erilaisiin neuvostoihin tai valtuustoihin. Omansa on muun muassa vanhuksille, vammaisille ja nuorille.
– Paikoitellen tällainen jako toimii, mutta nyt mukaan olisi saatava myös uusia ihmisiä toimimaan osana kokonaisuutta, Mölläri sanoo.
Hän kertoo, että ministeriöön tulee paljon teknisiä kysymyksiä osallisuudesta ja osallistumisesta eri toimijoilta.
– Tähän voisi sanoa kuten aikoinaan Jeltsin: ottakaa niin paljon valtaa kuin jaksatte kantaa. Nyt on aktiivisuuden aika. Homma lukkiutuu, jos sitä lykkää.
Bensan hinnat ja Nato?
Mölläri pohtii, kuinka hyvä käsitys valtuutetuilla on hyvinvointialueen toiminnan kentästä.
– Tätä jäin miettimään, kun vaaliteemoiksi nostettiin bensan hintoja ja Natoa eikä vaikkapa kansantautien hoitotilannetta.
Mitään valmista demokratian ja osallisuuden mallia ei ole olemassa, eikä Mölläri uskoisikaan yhden ja saman toimivan kaikille.
Jokaisen hyvinvointialueen tulee löytää oma, juuri sille luonteva ja sopiva tapa ottaa asukkaat mukaan.
