Kuinka työnantaja voi varautua kunta-alan jättilakkoon toukokuussa? ”Käytännössä mahdotonta”
Kunnissa pohditaan parhaillaan, kuinka varhaiskasvatusta ja opetusta voidaan järjestää lakon aikaan. Kuva: Ville Miettinen
Kunta-alan lakko uhkaa laajentua toukokuussa superlakoksi, johon työnantajan on hyvin vaikea varautua.
Pääkaupunkiseudun kuntalakon oli määrä alkaa pääsiäisen jälkeen, mutta työministeri Tuula Haatainen siirsi sen alkua kahdella viikolla, 3.5.2022 alkavaksi. Viikon kestävän lakon on määrä päättyä 9.5.2022.
Mukana pääkaupunkiseudun lakossa ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Se koskisi päiväkotien, koulujen, kirjastojen, vapaa-ajan toimintojen, Helsingin Seudun Liikenteen sekä osaa kaupunkien soten sekä HUSin henkilöstöä.
Kaikkiaan lakon piirissä olisi noin 31 000 palkansaajaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lakon siirron jälkeen tuli uusi lakkoilmoitus, joka koskisi jopa 80 000:ta palkansaajaa. Tämä jättilakko alkaisi niin ikään 3.5.2022 ja mukaan liittyisivät pääkaupunkiseudun lisäksi jo aiemmin kahden päivän lakkoon kuuluneet Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, Rovaniemi ja Jyväskylä.
– Mikäli tätä jälkimmäistä isoa lakkoa siirrettäisiin, pääkaupunkiseudun lakon pituus tuplaantuisi, kertoo neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä.
Saako kysyä vai ei?
Julkisuudessa on ehditty käydä kiivasta keskustelua kuntien lakkoon varautumisesta. Palkansaajissa on herättänyt närää työnantajan kyselyt siitä, kuinka moni esimerkiksi päiväkotien henkilöstöstä aikoo osallistua lakkoon.
– Työtaistelu on perusoikeus, ja on selvää, että lakkoon saa mennä. Selvää on myös, että liittoon kuuluminen tai kuulumattomuus on kunkin oma tieto eikä työnantaja saa sitä tiedustella, Nybondas-Kangas sanoo.
KT on kuitenkin eri linjoilla palkansaajajärjestöjen kanssa siitä, voisiko lakkolaisten määrää etukäteen selvittää.
Nybondas-Kantas huomauttaa, että kunnat joutuvat turvaamaan toimintansa. Jos johdolla ei ole minkäänlaista tietoa, kuinka paljon esimerkiksi päiväkotien tai koulujen henkilöstöstä on lakon aikaan mahdollisesti töissä, varautuminen käy mahdottomaksi.
– On hyvin erilainen tilanne, tuleeko töihin 80 vai 20 prosenttia henkilöstöstä. Meidän mielestämme jollakin tavoin tilannetta pitäisi pysytä selvittämään etukäteen. Silloin voitaisiin varautua pitämään esimerkiksi osa kriittisistä ympäri vuorokauden auki olevista päiväkodeista auki.
Kouluissa puolestaan lakkoon menisivät samaan aikaan opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat.
– Pääkaupunkiseudulla oli jo ehditty ilmoittaa ennen lakon siirtämistä, että opetusta järjestettäisiin etänä. Perheissä etenkin pienempien koululaisten kanssa voi tehdä tiukkaa.
Lakkotilanne jatkuu kriittisenä myös hoitoalalla. Pääsiäisen jälkeen Tehy ja Super ilmoittivat valmistautumisesta joukkoirtisanoutumisiin.
Nybondas-Kangas sanoo, että työmarkkinatilanne on historiallisen vaikea. Näin laajaa eri järjestöjen lakkouhkien sumaa ei ainakaan lähihistoria tunne. Edellisen kerran vastaavantyyppisessä tilanteessa oltiin 1995 – mutta tuskin tuolloinkaan nykyistä vastaavassa.
Henkilökunta lasketaan ensimmäisenä lakkoaamuna
– Suunnitelmamme ennen lakon siirtoa oli, että suljemme kaikki päiväkotiyksiköt lakon ensimmäisenä päivänä. Kun sitten näemme, ketä tulee töihin, ohjaamme heidät avattaviin yksiköihin, kertoo suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila Espoosta.
Hän huomauttaa, että tilannetta vaikeuttaa epätietoisuus siitä, ketkä vastuuhenkilöistä tulevat töihin. Ilman heitä toiminnan järjestäminen on todella hankalaa.
– Epävarmaa on sekin, ketkä tulevat töihin lakon toisena päivänä. Auki oleviin päiväkoteihin on varattava ylimääräistä miehitystä. Joudumme todennäköisesti rajaamaan aukioloaikoja emmekä voi luvata ympärivuorokautista toimintaa – tai oikeastaan muutakaan.
Auki pidettäviin yksiköihin on kaikilla kaupungin varhaiskasvatuksen asiakkailla yhtäläinen oikeus.
– Vanhemmat joutuvat tulemaan lastensa kanssa aamulla kolkuttelemaan ovea ja kyselemään, mahtuuko lapsi sisään. Emme voi pitää ryhmiä ylisuurina lakonkaan aikana, Mattila huomauttaa.
Hän pohtii, että oletettavasti kovin moni pienen lapsen vanhempi ei lähde edes yrittämään, kun kyseessä on vieras päiväkoti ja henkilökunta.
Kevään aikana on jo syntynyt hankalia tilanteita ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen takia, sillä henkilökunnasta on muutoinkin pulaa.
– Olemme joutuneet kyselemään vanhemmilta, olisiko heidän mahdollista hakea lapsensa pois tavanomaista aiemmin, koska emme pysty järjestelmään vuoroja normaalisti.
Mattila sanoo toki ymmärtävänsä tilanteen vaikeuden.
– Ala on todella alipalkattu, ja työvoimapula on yleistä. Toivottavasti tilanteeseen saadaan järkevä ratkaisu, hän toivoo.
Palvelujohtaja Tarja Ahlqvist Jyväskylän varhaiskasvatuksesta kertoo, että kaupunkiin on tulossa kuluvan kevään aikana jo kolmas lakkokierros. Ilmassa on siis jonkinasteista rutiinia, vaikkei toiminnan suunnittelu edelleenkään ole helppoa.
– Jotkut päiväkodin johtajat ovat yksittäin kysyneet edellisenä iltana, tuletko huomenna töihin vai et.
Ahlqvist tietää, kysymisten luvallisuudesta on erimielisyyttä. Kyselyt on vedetty minimiin.
Myös liittoon kuulumattomilla mahdollisuus lakkoilla
Mikä sitten olisi fiksu tapa selvittää etukäteen lakon ajan tilannetta ja palkansaajien osallistumista siihen?
– Tietoa ei voi etukäteen selvittää. Lakkoon voi osallistua myös liittoon kuulumattomia palkansaajia, sillä lakko-oikeus ei ole sidottu jäsenyyteen, sanoo järjestöpäällikkö Jenni Arnkil Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:sta.
– On vain varauduttava siihen, että palkansaajat ovat lakkopäivinä pois töistä.
Lue lisää: Hoitajalakon toinen vaihe peruuntui, valmisteluun joukkoirtisanoutuminenhttps://kuntalehti.fi/uutiset/hoitajalakon-toinen-vaihe-peruuntui-valmisteluun-joukkoirtisanoutuminen/
Sovittelulautakunta seuraavaksi lakkosumaa selvittämään
Kunta-alan työmarkkinatilanne poikkeuksellisen vaikea
