Länsisuomalainen jämptiys yhdistää kuntajohtajia Jukka-Pekka Ujulaa ja Tatu Ujulaa sukulaisuuttakin lujemmin
Länsisuomalaisen jämptiyden lisäksi Jukka-Pekka Ujulaa (vas.) ja Tatu Ujulaa yhdistää monipuolinen koulutustausta.
Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula ja Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujula ovat sukulaisia, mutta kenties samanverisyyttäkin enemmän näitä kahta kuntajohtajaa yhdistää ”länsisuomalainen kansanluonne”, eli asenne, jämptiys ja täsmällisyys.
-Ei itsensä korostamista vaan asioiden hoitamista asiallisesti ja mahdollisimman särmästi, kuvailee Jukka-Pekka Ujula.
Serkunpoika Tatu Ujula tunnistaa ajatuksen jämptiydestä.
-Tähän ammattikuntaan kuuluu erilaisilla persoonilla ja vahvuuksilla varustettuja henkilöitä. Se on minusta yksi puoli tätä ammattia, että sitä voi toteuttaa särmästi ja asiallisesti. Itse tykkään sitä, että työasiat hoidetaan työasioina, ja tietynlainen ammattimaisuus näkyy omassa tekemisessä. Se on se oma kädenjälki, jota haluan luoda.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sukulaisuudesta huolimatta Ujulat eivät ole erityisen tiiviisti tekemisssä keskenään. Tähän saattaa vaikuttaa kymmenien vuosien ikäero. Jukka-Pekka Ujula aloitti Rauman kaupungin elinkeinoasiamiehenä viime vuosituhannen lopulla Tatu Ujulan ollessa päiväkoti-ikäinen.
Toisaalta yhdistävä tekijä on myös laaja-alainen kiinnostus opiskeluun. Molemmilla on kaksi korkeakoulututkintoa, Jukka-Pekka Ujula on valtiotieteilijä ja kauppatieteilijä, Tatu Ujula on lukenut Tampereella itsensä diplomi-insinööriksi ja yhteiskuntatieteilijäksi.
Tatu Ujula kertoo, että hänelle tuli jo lukioiässä ajatus hallinnollisista tehtävistä hyvänä tulevaisuuden vaihtoehtona. Tähän hän tähtäsi määrätietoisesti ja opiskeli matematiikkaa ja fysiikkaa voidakseen erottautua positiivisesti kunta-alalla.
-Valmistuin Tampereen teknillisestä yliopistosta tuotantotalouden kandiksi ja totesin että tarvitsen siihen rinnalle julkishallinnon puolen tutkinnon. Päädyin hakemaan sosiaalityöntekijäksi yhteiskuntatieteiden maisteriohjelmaan, jonka tutkinnon suoritin DI-opintojeni rinnalla.
Valmistumisten jälkeen tie vei vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän ja lastensuojelutyön kautta Kustavin kunnan sosiaalijohtajaksi.
– Siitä ponnahdin tähän kunnanjohtajan pestiin Ypäjälle. Perinteinen reitti asiantuntijasta toimialajohtajaksi ja edelleen kunnanjohtajaksi.
-Olen suunnitelmallinen ihminen. Uskon siihen, että jos et itse suunnittele elämääsi, joku muu tekee sen suunnitelman puolestasi, Tatu Ujula sanoo.
Neljätoista vuotta ei tunnu pitkältä ajalta
Jukka-Pekka Ujulan polku Porvooseen kulki länsirannikon kautta. Raumalta hän siirtyi Satakuntaliiton vs. hallintopäälliköksi ja sieltä edelleen Huittisten kaupungin elinkeinojohtajaksi ja vs. kaupunginjohtajaksi. Porvoon apulaiskaupunginjohtajana hän toimi vuodesta 2008, ennen kuin Porvoon valtuusto valitsi hänet kaupunginjohtajaksi vuonna 2009.
Pian Porvoo jää taakse, sillä syyskuussa Jukka-Pekka Ujula valittiin Helsingin kaupungin kansliapäälliköksi.
Takana on Porvoon kaupunginjohtajuutta 14 vuoden ajan, kolmella eri vuosikymmenellä. Aika on mennyt nopeammin kuin miltä se saattaa kuulostaa.
-Elävä elämä on myös sen kaltaista, että kun tulee lapset ja muodostuu elinpiiri, johon kytkeytyy, vuodet vierivät ehkä vähän nopeammin.
-Neljääntoista vuoteen mahtuu monta muutosta, ja vaikka on klisee että ei ole yhtään samanlaista päivää, niin aika harva päivä 14 vuoden aikana on ollut samanlainen.
Vuosien aikana maailma ja myös kuntajohtaminen ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi. Digitalisaatioon, kestävään kehitykseen tai palvelumuotoiluun liittyvät kysymykset, jotka nykyään ovat itsestään selvyyksiä, eivät olleet sitä vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Toisaalta ennen kokonaisuudet olivat hieman helpommin hallittavissa, Jukka-Pekka Ujula sanoo.
-Kysymys on työnkuvan muutoksesta. Ajan määrä, joka menee ”ulkopolitiikkaan” ja verkostojohtamiseen, on noussut merkittävästi.
Maailma muuttuu, kunnan ydintehtävä pysyy
Tatu Ujulalla virkavuosien määrä on huomattavasti pienempi, mutta ne vuodet ovat olleet sitäkin dramaattisempia: on koettu koronapandemia, on koettu Euroopassa alkanut hyökkäyssota – molemmat kunnissakin tuntuvia suuria kriisejä.
Tatu Ujulan mukaan suuret kriisit ovat tarkentaneet hänellä aiemmin ollutta kuvaa kuntajohtamisesta. Ne eivät kuitenkaan ole muuttaneet isoa kuvaa.
-Periaatteessa ydintehtävä, joka kunnilla on, pysyy. Näen että taustalla on paljon iätöntä eetosta: kuntien itsehallinto ja toisaalta yhteisöllisyys jota kunnat pystyvät tarjoamaan asukkailleen.
Tatu Ujula muistuttaa, että muutokset kuuluvat aikakausien vaihtumiseen. Esimerkiksi tekniset ratkaisut ovat muuttuneet.
-Itse korostaisin, että pitää olla työkalut hallitsemaan muutosta ja olla itse kykenevä muuttumaan ja oppimaan uutta työuran aikana.
-Tämä korostuu kunnanjohtajan työssä, jossa on niin paljon elementtejä. Ei voi jäädä tuleen makaamaan ja todeta, että tiedän kaiken. Ikinä ei ole valmis ihmisenä eikä kunnanjohtajana.
Ujuloiden sukupolviero ja myös maailman muuttuminen voi havainnollistua esimerkiksi Jukka-Pekka Ujulan muistossa työhuoneen varustelusta vajaan parinkymmen vuoden takaa ajalta Huittisten vs. kaupunginjohtajana.
-Työhuoneessa oli punainen lankapuhelin, joka oli tarkoitettu nimenomaan kriisitarkoitukseen. Vain kriisitilanteissa se soisi tai sillä soitettaisiin. Yhtenä iltana tein töitä ja puhelin soi. Se ei ollut koskaan ennen soinut niinä vuosina joina olin ollut työssä eikä tietääkseni edeltäjäni aikanakaan. Vastain ja ajattelin, onko maailmansota syttynyt.
-Kyseessä olikin väärä numero.
-Nykyään analoginen puoli on hävinnyt aika tyystin. Kun korona alkoi, kukaan ei soittanut lankapuhelimeen, Jukka-Pekka Ujula naurahtaa.
Aikaansaavia johtajia
Jukka-Pekka Ujula kuvailee veljenpoikaansa aikaansaavaksi kunnanjohtajaksi.
-Tatu on saanut hyvin Ypäjän kunnan keskeiset asiat toimimaan, koska ymmärtääkseni hän on hyvin pidetty ja määrätietoinen. Hän on saanut myös seudullisia asioita liikkeelle.
-Kun ei ole ”paha kello” soinut millään tavalla, yleensä se kertoo siitä, että on aika monessa asiassa onnistunut.
Tatu Ujulallakin ensimmäinen suusta tuleva adjektiivi on aikaansaava, kun hän kuvailee isänsä serkkua kuntajohtajana.
-Minulla on kuva hänestä tehokkaana ja asiantuntevana ihmisenä. Tästä kertoo esimerkiksi hänen uusi pestinsä Helsingin kaupungin kansliapäällikkönä. Hän ei ole syntyperäinen helsinkiläinen ja mukana oli todella kova ammattilainen tekemässä sitä tehtävää – silti hän onnistui tulemaan valituksi tehtävään selvin numeroin. Se kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Jukka-Pekka Ujulan kuva: Liisa Takala. Tatu Ujulan kuva: Sami Kilpiö.
Lue myös:
