Keskustojen ulkopuoliset kaupan suuryksiköt syövät ydinkeskustan elinvoimaa monissa kunnissa
Elävät kaupunkikeskusta -yhdistyksen toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen, Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä ja ympäristöministeriön erityisasiantuntija Mika Ristimäki miettivät ratkaisuja kaupunkien keskustojen elinvoimaan turvaamiseksi. (Kuva: Jukka Laitinen)
Kaupunkikeskustoja uhkaa taantuminen, jos keskustojen kehittämiseen ei saada aikaan uusia toimintamalleja. Toimintaympäristöt ovat muuttuneet merkittävästi lyhyessä ajassa.
– Keskustat ovat haastavassa tilanteessa lisääntyneen etätyön ja voimistuneen verkkokaupan vuoksi, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Mika Ristimäki.
Ristimäki pohtii, löytyisikö keskustoihin elinvoimaa kaupunkien ja kiinteistönomistajien yhteistyöstä.
Kunnat ovat saaneet merkittävästi Suomessa lisää kaavoitusvaltaa päättää omasta kaavoituksestaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Lainsäädäntö on jo varsin mahdollistavaa, sillä lainsäädäntöä on joustavoitettu.
Ristimäki tarkastelikaupunkien keskustakehittämisen ja kaavoituksen suhteita Saimaan tulevaisuusfoorumissa keskiviikkona Mikkelissä.
Torstaina Savonlinnassa jatkuvan kaksipäiväisen seminaarin järjestäjiä ovat kaupunkikunnat Mikkeli ja Savonlinna sekä Elävät kaupunkikeskustat ry.
Kaavoitusvallan rinnalle Ristimäki perää kunnilta ja niiden poliittiselta päätöksenteolta vastuuta. Kunnilla on halua sijoittaa suuria kaupan yksikköjä keskustojen ulkopuolelle.
– Kun katsotaan elinvoimaisia kaupunkeja, parhaat keskustat ovat niitä, joissa kaupan suuryksiköt on ohjattu ydinkeskustaan tai keskustan lähelle.
Ostovoima näkyy kiinteistöjen arvossa
Kunnat ovat tehneet kaavoitusvapaudessaan varsin erilaisia ratkaisuja. Ristimäki ei lähde listaamaan hyviä tai huonoja esimerkkejä, mutta sanoo, että asetelma on hyvin näkyvissä kaikkialla.
– Kaupan ohjaus on vahvaa. Nyt iso osa suurista kaupan yksiköistä on keskustojen ulkopuolella. Tulevaisuudessa tarvitaan korjaavaa suunnittelua, mikä on osassa tapauksissa erittäin vaikeaa.
Taustalla on ostovoiman rajallisuus.
– Kun tarve tulla kaupungin keskustaan pienenee, ostovoima katoaa keskustasta, mikä näkyy jo kiinteistöjen arvoissa. Kaupan suuryksiköiden sijoittamisella on ratkaiseva merkitys keskustojen kehittymiselle.
Hyvän kaavoitustavan lisäksi Ristimäki näkisi lisää kaupunkien yhteistyötä, verkottumista ja ylimaakunnallisuutta.
– Kun meitä vain on vähän, kaupallista kysyntää ei valitettavasti ole tarpeeksi. Siksi tapahtumien merkitys kasvaa.
Sama porukka hakee palveluja ja viihdettä oli sitten kyse raveista tai musiikin suurtapahtumista.
– Liikkuvuus on lisääntynyt, ja kysynnän vaihtelu on tätä päivää. Yksi ratkaisu on monikeskuksinen kaupunkien verkosto.
– Tämä taas vaatii kaupunkien yhteistyötä, jota voisivat tehdä esimerkiksi kaupunkien kehitysyhtiöt. Tapahtumajärjestäjät tekevät jo tällaista yhteistyötä.
Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen sanoo, että kaupunki ei ole vain rakennuksia, vaan myös tunnetta. Tämän vahvistaa myös Järvenpään asiakkuuspäällikkö Heidi Torvinen. Järvenpää on juuri aloittanut uuden keskustan kehittämisprojektin. (Kuva: Jukka Laitinen)
Lisää asukkaita keskustaan
Seminaari-illan kunta- ja järjestöedustajat jakoivat huolen kaupunkien keskustojen hiipumisesta.
Elävät kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen sanoo, että kehitys vaihtelee eri kaupungeissa.
– Osa lisää elinvoimaansa, osa sakkaa pahasti. Tehdyt ratkaisut heijastuvat kymmenen vuoden päähän. Kaupungin pitää olla innostaja ja sillä pitää olla suunta ja visio.
Lemminkäinen kehaisi keskiviikkona järjestäjäkaupungin Mikkelin keskustaa toteamalla, että hänelle ja monella muullekin Mikkeli ilmentyy nimenomaan hyvänä keskustaratkaisuna.
Mikkelin keskusta toreineen palkittiin kymmenkunta vuotta sitten. Lemminkäinen tuumi mikkeliläisille, että ”uutta loikkaa odotellaan”.
Kaupunkikeskustojen tunnuslukuja selvittänyt Martti Wilhelms näki keskustojen elinvoima-asetelmat hieman pessimistisinä.
– Osa kaupungeista etenee, mutta vaaditaan ponnisteluja. Kaupunkien pitää kuunnella ihmisiä siitä, mitä he haluavat. Asukkaita on keskustoihin saatava lisää.
Kaupunkikeskustojen tulevaisuutta pohtivan Saimaan tulevaisuusseminaarin ensimmäinen päivä pidettiin Mikkelissä kauppakeskuksen tapahtumatorilla. Tila on juuri sitä kaupunkimiljöötä, jota keskustan kehittäjätahot peräävät myös ympärivuotiseen kaupunkilaiskäyttöön. (Kuva: Jukka Laitinen)
Muutosta on seurattava
Suomen kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen muistuttaa, että Suomen kansallisvarallisuus on pitkälti rakennetussa ympäristössä. Hän on huolissaan kiinteistöjen arvonalentumisesta.
– Kaupunki ei ole koskaan valmis, vaan se muuttuu ja on muututtava. Saattaa olla, että 40–50 vuotta vanha rakennus ei enää vastaa nykypäivän vaatimuksia. Kiinteistön on uusiuduttava ajan mukana.
– Nyt odotellaan, että joku tulee ja pelastaa kiinteistöt. Ei tule. On tehtävä valintoja siitä, kenelle rakennukset osoitetaan. Yhtenäiskulttuurin aika on ohi.
Tossavainen pohtii, onko kaupungin oltava innostaja vai lannistaja.
– Ettei käy kuin Sulo Vilenin huoltoasemalle: kun jokin muuttuu, muuttuvat myös ihmisten käytännöt ja sitten loppuu kiinteistönkin käyttö. Toimintoja ja palveluja, on ne sitten autonlatausta ja pysäköintiä tai kauppakeskuksen lastenhoitohuonetta, on mietittävä yhdessä.
Itä-Suomen keskusta- ja kaupunkikehittämisen problematiikkaa jatketaan torstaina Savonlinnassa.
Savonlinnasalissa pohditaan muun muassa koulutusta pitovoimana, kulttuuritapahtumien, muun muassa oopperajuhlien markkina-arvoa sekä Saimaan roolia vaikutusalueensa kuntien vahvistajana.
Jukka Ahdelma, teksti
Jukka Laitinen, kuvat
