Arviointineuvosto: Hallituksen päätös kaiketi lisää yksityisten lääkärien käyttöä ja vaikeuttaa riittävien terveydenhuoltopalvelujen turvaamista
Vaikeudet lääkäreiden rekrytoinneissa saattavat olla merkittävin yksittäinen este riittävien terveydenhuoltopalvelujen turvaamiselle, huomauttaa talouspolitiikan arviointineuvosto. Kuva: Ville Miettinen
Hyvinvointialueille olisi järkevää antaa lisäaikaa säästöjen toteuttamiseen.
Näin tiedottaa talouspolitiikan arviointineuvosto, jonka suosituksen mukaan palveluiden turvaamiseksi hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille.
Hyvinvointialueet joutuvat kattamaan kertyneet alijäämänsä vuosina 2025 ja 2026, mikä tarkoittaa monella alueella isojakin menoleikkauksia.
Arviointineuvosto suosittelee tilapäisen lisäjouston tarjoamista hyvinvointialueille.
– Sen ei tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä, neuvosto arvioi tiedotteessaan.
Uudistuksen arviointi edellyttää malttia
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet nopeasti, ja monet hyvinvointialueet olivat selkeästi alijäämäisiä 2023 ja 2024.
Tällä hetkellä hyvinvointialueiden sääntely edellyttää kertyneiden alijäämien kattamista vastaavilla ylijäämillä 2025 ja 2026, mikä vaatii monella alueella merkittäviä menoleikkauksia.
Neuvosto tiedottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen onnistumista ei ole perusteltua arvioida vain toteutuneen menokasvun perusteella.
– Menojen kasvun ja alijäämien taustalla on hyvinvointialueista riippumattomia syitä, kuten inflaation kiihtyminen ja palkkojen suhteellisen nopea nousu. Uudistuksen arviointi edellyttää kehityksen seurantaa pidemmällä aikavälillä sekä talous- ja hyvinvointivaikutusten laajempaa tarkastelua.
Minne lääkärit siirtyvät?
Vaikeudet lääkäreiden rekrytoinneissa saattavat olla merkittävin yksittäinen este riittävien terveydenhuoltopalvelujen turvaamiselle.
– Hallituksen päätös korottaa korvauksia yksityisten lääkäripalvelujen käytöstä ei välttämättä helpota ongelmaa, sillä se todennäköisesti lisää lääkärien kysyntää yksityisellä sektorilla.
Ratkaisuiksi ehdotetaan lääkäreiden työpanoksen parempaa kohdentamista, lääkärikoulutuksen kasvattamista ja ulkomaisten osaajien houkuttelua.
Hallituksen sopeutustoimista huolimatta velkasuhteen vakauttaminen on edelleen hyvin epävarmaa.
Vuoden alusta vastuu työllisyyspalveluista siirtyi kunnille. Uudistus kasvatti kuntien osuutta kuntalaisille maksettavista työttömyyskorvauksista luoden kunnille selkeän kannustimen edistää työllistymistä.
Työllistymisen esteiden poistaminen vaatii kuitenkin usein myös terveys- ja sosiaalipalveluita, jotka ovat nykyään hyvinvointialueiden vastuulla.
Talouspolitiikan arviointineuvosto
- Perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.
- Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun.
- Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta.
- Neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.
- Neuvoston arviot talouspolitiikasta perustuvat pääasiassa neuvoston jäsenten ja pääsihteerin analyysityöhön.
- Lisäksi neuvosto hyödyntää työssään ulkopuolisten tekemiä tutkimuksia ja selvityksiä, joiden teettämiseen neuvostolle on myös varattu määrärahoja.
- Neuvosto on itsenäinen ja koostuu tiedeyhteisön jäsenistä. Neuvoston jäsenet nimittää hallitus taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian esityksestä.
- Sihteeristö työskentelee Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). VATT tarjoaa neuvostolle myös sen tarvitsemia tukipalveluja.
Lue myös:
Talouspolitiikan arviointineuvosto suositteli aivan oikein säästöjen jakamista pidemmälle aikavälille. Harmillista kuitenkin oli, ettei silläkään ollut käsitystä terveydenhuollon kokonaiskuvasta. Sotea ei saada kuntoon leikkauksin tai muilla osaoptimoinneilla, vaan on lähdettävä liikkeelle kokonaisuuden näkökulmasta.
Kuvitellaan, että lääkärien määrän lisäys, hv-alueiden määrä, omalääkäriperiaate, tms. toisivat ongelmien ratkaisun ja asia olisi sillä selvä. Vaan eipä ole. Terveydenhuolto on niin monimutkainen ja elävä kokonaisuus, ettei sitä osaoptimoinnein saada parhaaseen kuosiin. Usein puhutaan pirullisesta ongelmasta. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan ekosysteemiajattelua, joka on vuosikymmenet loistanut poissaolollaan.
Kun soppa vielä maustetaan terveydenhuollolle vierailla puoluepoliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla, lähes toivoton kaaos on valmis. Leikkauksia ja keskittämistä ei tarvita vaan alkajaisiksi koko järjestelmän rakenteet pitäisi pelkistää oleelliseen. Vasta sen päälle olisi mielekästä tehdä toiminnallisia uudistuksia.
Yksin rahoituksen virtaviivaistaminen verotuksen kautta tapahtuvaksi ja lääkkeiden jakeluketjun oikaisu samalla varmuusvarastointia ratkaisevasti parantaen tuottaisivat parin miljardin vuotuiset säästöt, joilla soteuudistuksesta tulisi itse itsensä rahoittava. Samalla saataisiin valmius useille muille taloudellisesti yhtä merkittäville uudistuksille.
Kaikki sote-uudistuksen tavoitteet ovat YLITETTÄVISSÄ ilman sentinkään lisärahoitusta (googlaa Pelkistetty Sote). Vain puoluepolitiikka on enää esteenä. Aika näyttää olemmeko hölmöläisiä?