Porvoo tekee ihanteellista muuttovoittoa
– Muuttoliike vaikuttaa kuntien kilpailukykyyn, elinvoimaan, maineeseen ja mielikuviin keskeisesti. Merkittävää ei ole ainoastaan muuttajien määrä, vaan myös muuttajien profiili. Pitkällä aikavälillä muuttoliike voi aiheuttaa merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä kerrannaisvaikutuksia alueella, Aro selvittää.
Analyysissä selvitetään, kuinka Porvoon vetovoima on kehittynyt muuttoliikkeen näkökulmasta. Muuttajien määrän ja muuton suunnan lisäksi selvityksessä analysoidaan muuttajien profiilia iän, työmarkkina-aseman ja toimialan sekä tulo- ja koulutusaseman suhteen. Timo Aro analysoi lisäksi Porvoon asemaa suhteessa muihin Suomen kuntiin ja kaupunkeihin.
Suhdanteet heiluttavat myös muuttoliikettä
Porvoon väestö on kasvanut keskimäärin 325 asukkaalla vuosittain vuodesta 1980 lähtien. Nyt kaupungissa on noin 49 000 asukasta.
– Porvoo on määrällisen muuttoliikkeen näkökulmasta yksi Suomen vetovoimaisimmista kunnista keskipitkällä aikavälillä. Porvoon väestönkasvu on lisäksi hyvässä tasapainossa. Kasvu perustuu tasaisesti sekä muuttoliikkeeseen että luonnolliseen väestönkasvuun, eli siihen että syntyneiden määrä on kuolleita suurempi, Aro selvittää.
Syntyneiden määrä on ollut kuolleiden määrä suurempi koko ajanjakson, mutta maassamuutossa näkyy taloudellisten suhdanteiden mukaista heiluriliikettä.
– Maassamuutto heijastaa viiveellä taloudellisia suhdannevaihteluita. Porvoo on saanut muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010–2011 hieman vähemmän kuin 1990-luvun alun lamavuosina. Muuttoliikkeen yhteyttä suhdannevaihteluihin kuvaa se, että Porvoo kärsi muuttotappiosta viitenä peräkkäisenä kvartaalina kesän 2010 jälkeen. Vuoden 2011 viimeisellä kvartaalilla Porvoo sai jälleen pientä muuttovoittoa, Aro kuvaa.
Muuttoliikkeen syklisyyteen vaikuttaa suhdannevaihteluiden lisäksi asumiseen ja elinvaiheisiin liittyvät syyt. Esimerkiksi 1990-luvun alussa syntyi keskimääräistä enemmän lapsia, jotka ovat tulleet 2010-luvun vaihteessa ”muuttoikään”.
Porvoon tulo- ja lähtömuuttajissa korostuu vahva riippuvuus pääkaupunkiseutuun. Kuusi kymmenestä tulijasta tulee Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta. Viisi kymmenestä lähtijästä hakeutuu vastaavasti näihin kaupunkeihin.
Muuttajat ovat haluttua väkeä
Porvoon muuttajien profiili on selvityksen mukaan optimaalinen. Pääosa tulomuuttajista on työllisiä ja lapsia. Lähtijät ovat opiskelijoita, työttömiä tai työvoiman ulkopuolella olevia.
– Työllisten muuttajien määrä kertoo alueen työmarkkinoiden dynamiikasta, uusien työpaikkojen sijoittumisesta sekä alueen houkuttelevuudesta muuttajien, yritysten ja investointien näkökulmasta, Aro selvittää.
Porvoo saa muuttovoittoa myös korkeasti koulutetuista. Porvoon muuttovoitto korkea-asteen tutkinnon suorittaneista oli määrällisesti katsottuna 14:nneksi suurin kaikista Suomen yli 300 kunnasta.
– Korkeasti koulutettujen muutto on tärkeää alueen kehityksen kannalta. Se vaikuttaa erityisesti alueen tulevaan kilpailukykyyn.
Porvoo saa muuttovoittoa lähes kaikissa tuloryhmissä, mutta erityisesti keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Muuttajien vuosittainen tulokertymä on erittäin positiivinen, keskimäärin 6,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Yli 5 miljoonan euron tulokertymään pääsee vain 23 kuntaa Suomen kaikista kunnista. Tulokertymässä on laskettu yhteen kaikkien muuttajien kaikki tulot yhden vuoden aikana.
(KL)
