Asukasta kohti rahaa kului 100-240 euroa. Kulttuurimenot ovat kasvaneet maltillisesti vuodesta 2007. Kunnat myös tuottavat yhä pääosan kulttuuritoiminnastaan itse.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen sekä 25 kaupungin yhteisestä raportista Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa.

Selvityksessä mukana olleet kaupungit käyttivät kulttuuritoimintaan 2-5 prosenttia kaikista menoistaan.

– Kulttuuritoiminnan osuus kunnan taloudesta on edelleen pieni, vaikka viime vuosina on puhuttu paljon luovuudesta sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä kuntalaisten hyvinvoinnille, ja kulttuuripalveluja pidetään tärkeänä kaupunkien menestystekijänä. Useimmissa kaupungeissa kulttuurin osuus kunnan kokonaismenoista on vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana jonkin verran pienentynyt, arvioi Kuntaliiton kulttuuriasioiden erityisasiantuntija Ditte Winqvist.

Selvitykseen osallistui 25 suomalaista kaupunkia: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Mukana olleet kaupungit ovat hyvin erikokoisia, ja niiden kulttuurimenot vaihtelivat 3,8 miljoonasta eurosta 102,8 miljoonaan euroon.

Yksityisten toimijoiden avustusten osuus kulttuurimenoista oli kaikissa kaupungeissa alle 50 prosenttia. Korkeimmillaan kunnallisen toiminnan osuus oli 98 prosenttia ja alimmillaan 50–60 prosenttia. Määrät eivät ole muuttuneet merkittävästi kolmen viimeisen vuoden aikana.

Yli puolet kuntien kulttuurimenoista kohdistuu henkilöstömenoihin. Toinen suuri menoerä ovat vuokrat, jotka muodostavat korkeimmillaan hieman yli kolmanneksen toimintamenoista.

– Lukuja vertailtaessa tulee muistaa, että kuntaliitosten seurauksena monien selvityksessä mukana olleiden kuntien asukaslukukohtaiset kustannukset ovat laskeneet merkittävästi, koska asukasluku on kasvanut enemmän kuin kulttuuritoiminnan volyymi, Winqvist sanoo.

Kulttuuritoimintaa ovat kirjastot, kulttuuri- ja taidelaitokset, kulttuuritalot ja keskukset, taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus sekä yleinen kulttuuritoiminta ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta.

Tiedot hankkeeseen osallistuneiden 25 kaupungin kulttuuritoiminnan kustannuksista perustuvat vuoden 2010 tilinpäätöstietoihin. Selvitys julkaistiin edellisen kerran vuonna 2007.

(KL)

Lataa tutkimus ilmaiseksi täältä

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*