Jyväskylä kurkottaa korkealle
Jyväskylän arkkitehtuurikartassa näkyy uusia kohteita mm. Jyväsjärven rannassa.
Jyväskylässä huomio kiinnittyy rannoille rakennettuihin tornitaloihin. Lutakko oli ensimmäinen ihmetyksen kohde ja lisää on tullut eri puolille Jyväsjärveä.
– Me otimme tavoitteeksi, että mahdollisimman moni pääsee asumaan järven rantaan, sanoo Jyväskylän yleiskaavapäällikkö, arkkitehti SAFA Leena Rossi.
Rantaviivat on kuitenkin jätetty julkiseksi alueeksi ja ne ovatkin suosittuja liikkumisväyliä ja ulkoilualueita.
Jyväskylän kaupunki on rakentunut kolmen sisäjärven, Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven ympärille. Kun kaupunki sijaitsee myös Päijänteen rannalla, rantarakentamisen mahdollisuudet ovat hyvät.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Muutos kohti järvenrantoja alkoi 1990-luvulla, kun Jyväsjärven ranta vapautui teollisuudelta ja kaupungin takapihasta alettiin tehdä etupihaa.
Lutakon tornitalot olivat ensimmäinen merkki valitusta linjasta. Uusin tornitalo on Äijälänrannan 12-kerroksinen Maailmanpylväs.
– Ideamme on tuoda hyvin urbaania rakentamista rantojen ympärille. Tehdään kaupungin näköistä tiivistä kaupunkia.
Rossi muistuttaa, että esimerkiksi Lutakon rantatorneissa on erilaisia asuntojen hallintamuotoja: vuokra- ja asumisoikeus- sekä vapaarahoitteisia asuntoja. Lutakon tornitaloissa asuu myös opiskelijoita.
– Jos rannat varattaisiin vain rivitaloille, harvat pääsisivät nauttimaan järvenrannoista ja siitä, että uimaranta on aivan naapurissa.
Jyväskylän kaupunki järjesti ensimmäisen arkkitehtuurikilpailun vuonna 1908. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman kaupunki laati 2002. Vuosittain kaupunki järjestää vähintään yhden arkkitehtuurikilpailun.
Kilpailuja järjestetään enemmän kuin missään muualla pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Lue reportaasi Jyväskylän arkkitehtonisesti kiinnostavista kohteista tuoreesta Kuntalehdestä 4/2015.
