Rautavaara kriittisessä tilassa – yt-neuvottelut vauhdilla käyntiin
Rautavaaran kunta aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut torstaina 13.10. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtaja Unto Murron esityksen yt-neuvotteluista yksimielisesti maanantaina.
”Kuntakonsernin kertynyt alijäämä lähestyy kriisikunnan kriteerejä”, Murron esityksessä kunnanhallitukselle todetaan. Tälle vuodelle miinusta näyttää kertyvän 1,9 miljoonaa euroa.
Murron arvion mukaan kunta tarvitsee vielä loppuvuoden aikana runsaan 4 miljoonan euron rahoitukset erilaisista velvoitteista suoriutuakseen.
Miinuksen taltuttamiseksi Rautavaara pyrkii nipistämään henkilöstömenoista ja palvelujen ostoista 1,2 miljoonaa euroa. Näillä näkymin irtisanomisia ei kuitenkaan ole tiedossa.
Rautavaaran kunnan palveluksessa on 130 työntekijää.
– Jos lomautamme kaikki kolmeksi viikoksi, se toisi kunnalle 400 000 euroa laskujeni mukaan.
Emme tosin voi lomauttaa kaikkia.
Käytettäviä pehmeitä keinoja lomautusten lisäksi ovat koulutusmäärärahojen katkaisu. Sijaisuuksia ei täytetä.
Rahaa on tarkoitus saada myös metsämyyntituloilla.
– Hakataan vähän enemmän, Murto sanoo.
Lisämurhetta tuo erikoissairaanhoidon menojen ylittyminen 700 000 eurolla.
– Lähetteiden määrä on noussut 13 prosenttia. Kunnan 1 731 asukkaasta joka kolmas on yli 65-vuotias.
Suurin yksittäinen tekijä, joka Rautavaaran on syössyt ahdinkoon, on saatavat kunnan laajakaistaosuuskunnalta. Saatavia on neljä miljoonaa euroa. Osuuskunta hakeutui yrityssaneeraukseen helmikuussa.
Osuuskunnan tuottamia lisämenoja on paikattu kunnan ottamilla miljoonalainoilla.
Murtoa sapettaa myös valtionosuusleikkaukset.
– Meiltä leikataan 277 000. Se on karmea summa.
Ei taida Rautavaara olla ainoa kunta, jonka yltiöpäinen laajakaistainnostus kaataa. Pohjois-Karjalassa julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo ovat verkkoyhtiöiden takaajina, rahoittajina ja lainan myöntajinä joutuneet pitkäaikaisiin eritysjärjestelyihin välttääkseen välittömät menetykset, mutta edelleen on epäselvää , auttaako sekään pääsemään kuiville. Kallin verkon käyttö haja-asutusaluille jää pieneksi ja tulopohja ontuu. Mobiilipalvelujen nopea kehitys on myrkkyä kiinteälle verkolle, ja sen seuraukset koituvat innokkaiden kuntien syliin.
Valtimon kunnanhallitus totesi 1.7.2016 §:ssä 95 selvittäjälle, asianajaja Markku Savolaiselle, että selvittäjän teettämässä Pricewaterhouse Oy:n
KHT Jukka Lievosen tekemässä saneerausmenettelyyn liittyvässä erityistarkastuksessa todetaan, että osuuskunta oli tarkastuksen tekijän käsityksen mukaan maksukyvytön jo vuodesta 2012 alkaen.
Tästä syystä Valtimon kunta ja Rautavaaran kunta vaativat: tulee tehdä analyysi siitä, miten saatu pienempi tuen määrä vaikutti osuuskunnan toimintaedellytyksiin ja kuinka osuuskunnan rahoittajille.
Rautavaaran ja Valtimon kunnille kerrottiin pienemmistä avustuksista vuosina 2013 – 2014. Tilinpäätösten rekisteröinti ja niiden sisältö vuosilta 2013 – 2014 tulee selvittää velkojille osuuskuntalain 10 luvun 8 §:n mukaan, koska vuosien 2013 j 2014 tilinpäätöksiä ei ole käsitelty lainkaan päätösvaltaisissa hallitusten kokouksissa. Hallituksen puheenjohtajan Matti Ahosen lisäksi enemmän kuin neljä ei ole niitä allekirjoittanut!
Ongelmaisen osuuskunnan hallinnossa on mukana kuntien keskeisiä luottamushenkilöitä ja johtavia viranhaltijoita. Miten on ymmärrettävissä, että osuuskunta on velkasaneerauksessa, tilinpäätösten käsittelyssa sanotaan olevan puutteita, osuuskunnan taloudellisesta asemasta ei ole ollut oikeaa käsitystä ja kaiken huippuna toiminta aiheuttaa toimialueen kunnille mittavia menetyksiä? Kenelle kuuluu valvonta julkisten varojen asianmukaisesta käytöstä tämänkaltaisessa tilanteessa?
Kunnat yhtiöittävät toimintaansa enenevässä määrin. Onko vaara, että niistä tulee kunnillensa suuren riskin riippakiviä?
Eikö Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan hallituksella ja osuuskunnan valitsemilla ammattitilintarkastajilla ole ankara vastuu? Ketkä kuuluvat osuuskunnan hallitukseen?
Rautavaaran saatavat verkko-osuuskunnalta on tiettävästi 3,92 me. Saataviin sisältyy mm takaajana pankille maksettu 1,8 me lainanmaksu. Valtimon kunnan saatavista ei ole tuoretta tietoa, mutta senkin saatavat ovat ilmeisesti yli 2 me. On siinä pikkukunnille nielemistä pitkäksi aikaa, kun maksuaikatauluja ollaan venytettämässä yli 30 vuodelle, ja osuuskunnan selviytymisestä on jatkuva uhka päällä. Kun vuotuiset tappiot liikevaihdosta ovet pahimmillaan olleet yli 90 %, ennuste vuodesta toiseen selviytymisestä on kauneimmillaan sanottuna ”haasteellinen”.