LSKL suomii hallituksen lapsipolitiikkaa ja kiittää lapsistrategian käynnistämistä
Kuva: Ville Miettinen
Kokonaisuus ja tavoitteellisuus lapsipolitiikassa näyttävät olleen hukassa kuluvalla hallituskaudella, arvioi Lastensuojelun Keskusliitto (LSKL) lausunnossaan kansallisen lapsipolitiikan tilasta.
Lausunto on laadittu, koska lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on pyytänyt lausuntoa päättymässä olevan hallituskauden vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin sekä kansallisen lapsipolitiikan tilasta.
– Kuluneella hallituskaudella lapsi- ja perhepolitiikkaa sekä lasten arkeen ja oikeuksiin vahvasti nivoutuvaa koulutuspolitiikkaa ovat leimanneet heti kauden alussa linjatut mittavat leikkaukset sekä asiakasmaksujen ja verojen korotukset, jotka ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten arkeen niin heikentyneiden palvelujen kuin perheiden taloudellisen tilanteen kiristymisen kautta, LSKL lausuu.
– Leikkausten ja heikennysten jälkeen tehdyt yksittäiset korjaustoimet ovat kaikki olleet tervetulleita, mutta antavat lapsipolitiikasta tempoilevan ja sirpaleisen kuvan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallitus on saanut aikaan myös hyvää, LSKL muistuttaa.
Esimerkkejä onnistumisista ovat päätökset korottaa minimivanhempainpäiväraha työmarkkinatuen tasolle, alentaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja pieni- ja keskituloisilta sekä sisaruksen osalta, lisätä opintorahaan 75 euron kuukausittainen huoltajakorotus sekä korottaa äitiysavustusta 140 eurosta 170 euroon.
– Myönteistä on, että tämän politiikan seurauksena koko poliittinen kenttä on ymmärtänyt kansallisen lapsistrategian välttämättömyyden, LSKL toteaa.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä käynnistää kansallisen lapsistrategian valmistelun seuraavaa hallitusta varten.
Strategian tavoitteena on laajan yhteiskunnallisen keskustelun kautta saada aikaan hallituskaudet ylittävä, kolmen hallituskauden päähän tähtäävä parlamentaarinen strategia, joka perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen.
Lapsistrategian valmistelusta vastaavat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok., ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk.
Valmistelua ohjaa laajapohjainen lapsifoorumi ja ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävinä on muun muassa tunnistaa ja arvioida yhteiskunnallisia muutosilmiöitä, jotka erityisesti liittyvät lapsiin ja perheisiin sekä hahmotella poikkihallinnollisia toimenpidekokonaisuuksia ja lähestymistapoja, jotka parantavat lapsen ja perheiden asemaa yhteiskunnassa.
Ohjausryhmän alaisuudessa toimii alan tutkijoista ja asiantuntijoista koostuva ryhmä, jonka tehtävänä on valmistella tutkittuun tietoon perustuvaa tietopohjaa.
LSKL: Lapsistrategia erinomainen väline
Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvassa lapsi- ja perhepalvelujen kehittämshankkeessa (LAPE) laadittu malleja nykyistä vaikuttavampien, perhelähtöisempien ja kustannusvaikuttavampien toimintojen toteuttamiseksi hallituksen suunnittelemessa sote-maakuntajärjestelmässä.
Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että LAPE-muutosohjelman kautta luotujen hyvien käytäntöjen saattaminen valtakunnallisiksi toimintatavoiksi turvataan ja palvelujen painopistettä käännetään tavoitteellisesti kohti ennaltaehkäiseviä palveluja.
– Nyt vaarana on, että LAPE-kärkihankkeessa kehitetyt toimintatavat jäävät resurssien ja toimeenpanovallan puutteiden vuoksi hyödyntämättä, LSKL varoittaa.
Lisäksi LSKL katsoo, että lapsiperheiden universaalien palvelujen ja etuuksien tasoa on pyrittävä pitkäjänteisesti palauttamaan ja nostamaan vähintään niihin tehtyjä leikkauksia edeltäneelle tasolle.
– Kansallinen lapsistrategia on erinomainen väline lapsiperheiden etuuksien ja palvelujen pitkäjänteisen kehittämisen linjaamiseen ja turvaamiseen, LSKL arvioi.
Aiheesta aiemmin:
Raportti: Suomi tarvitsee hallituskauden ylittävän lapsistrategian
Järjestöt vaativat lapsisrategiaa myös kuntiin ja maakuntiin
