Kuka hoitaa tulevaisuudessa, millä rahoilla laskut maksetaan ja kuka hoidosta vastaa? Näihin kysymyksiin on maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa vastauksia etsitty.

Maakunnissa pohditaan tällä hetkellä, menivätkö sadat miljoonat eurot ja tuhannet työpäivät hukkaan, jos maakunta- ja sote-uudistusta ei maaliin tällä hallituskaudella saada. Halu tehdä uutta on olemassa, mutta päätökset puuttuvat.

Kuntalehden keräämien tietojen mukaan tällä hetkellä valmistelutyötä maakuntien palkkalistoilla tekee noin 300 valmistelijaa täysipäiväisesti, jonka lisäksi osa-aikaisia on lähes 500. Suurin osa valmisteluun osallistuvista ammattilaisista on virkavapaalla vakinaisesta työstään. Osalla on työsopimukset päättymässä jo maaliskuun lopussa ja epävarmuus tulevaisuudesta painaa päällä niin henkilökohtaisessa elämässä, kuin siellä vakituisessa työpaikassa, jossa hommia on paiskottu tilapäisjärjestelyin.

Alkuviikosta Suomen Kuvalehti kertoi maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun käytetyn tällä erää noin 200 miljoonaa euroa vuosien 2017-2019 aikana.

Isot valmistelevat isosti

Kuntalehti kysyi tällä viikolla valmisteluorganisaatioilta maakunnissa maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun käytettyä rahamäärää ja henkilöstön määrää, jolla työtä tehdään. Isoimmissa maakunnissa rahaa on palanut eniten ja pienemmissä on selvitty vähemmällä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Uusimaa on käyttänyt rahaa 47 miljoonaa euroa, kun taas Keski-Pohjanmaalla valmistelua tehty noin 1,7 miljoonalla eurolla. Täysin vertailukelpoisia tietoja ei maakuntavalmistelusta löytynyt, sillä osassa maakuntien ilmoittamista summista mukana on ICT-valmisteluun käytetyt rahat ja osassa ei.

Alueen koko ja käytettävissä oleva rahamäärä näkyy myös valmisteluhenkilöstönmäärässä. Kun Uudenmaan listoilla on tällä 66 täysiaikaista valmistelijaa ja 194 osa-aikaista, niin Keski-Pohjanmaalla vastaavat luvut ovat 3+4.

Rahaa on säästynytkin

Kaikkia maakunnille jo myönnettyjä rahoja ei ole valmisteluun välttämättä käytetty. Pohjois-Pohjanmaalle uudistuksen valmisteluun myönnettiin vuosille 2017-2018 yhteensä 11,9 miljoonaa euroa, josta ICT-erillisrahoituksen osuus on 7,4 miljoonaa euroa. Tästä summasta kahden viime vuoden aikana uudistuksen valmisteluun on käytetty yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa.

-Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun on käytetty rahaa erittäin maltillisesti ja vastuullisesti, muutosjohtaja Marjukka Manninen toteaa.
Manninen uskoo, että valmisteluun käytetyt eurot ja työaika eivät mene hukkaan, kävi lopullisessa päätöksenteossa miten tahansa.

-Haasteet, joihin uudistuksella on pyritty vastaamaan, eivät uudistuksen tilanteesta riippumatta katoa, joten valmistelun opit ja tehty kehitystyö voidaan joka tapauksessa hyödyntää. Valmistelussa tehdyn tilannekuvatyön ja sote-valmistelun alueellisen tarkastelun yhteydessä organisaatioissa on kasvanut ymmärrys oman alueen moninaisesta tilanteesta ja tulevaisuuskuvasta. Taloudellinen tilanne ja toimintaympäristön muutokset pakottavat organisaatiot tekemään muutoksia, valintoja ja rohkeita avauksia, Manninen jatkaa.

Kuntayhtymillä ei pitkälle pötkitä

Kymenlaakson suunnalta tuotiin niin ikään esiin maakunnallisen soten ja toiminnan edelleen kehittämisen tarpeellisuus.

-Vaikka maakunnassa onkin vuoden alusta uusi sote-kuntayhtymä, niin kuntayhtymäpohjainen malli ei kauaa kestäne kustannusten nousupainetta muun muassa vanhusväestön hoidon tarpeen jatkuvasti kasvaessa. Siksi maakunnan sotea todella tarvittaisiin. Jollei nyt, niin seuraava hallitus tehköön sen valmiiksi, maakuntajohtaja Jaakko Mikkola vaatii.

Kuntalehden keräämissä vastauksissa nousee esiin nimenomaan soten kaipaamien leveiden harteiden merkitys. Maakuntapuoli selviää muutenkin, mutta sote ei.

-Maku (non-sote) toipuu tästä kyllä, jos maakuntamalli nyt kaatuu. ”Plan B” eli maakunnan aluekehityksen, aluesuunnittelun ja edunvalvonnan tehostamiseen tähtäävät toimet on jo alustavasti käynnistetty. Yhä tiiviimpi yhteistyö maakunnan liiton ja ELY-keskuksen kansa jatkuu samoin kuin esivalmistelussakin, Kymenlaakson Mikkola arvioi.

Silta yli hallituksen vaihdon

Jos uudistuksen toteuttaminen siirtyy yli eduskuntavaalien, niin sote-remontti on uuden hallituksen peukalon alla. Valmistelutyö ei kuitenkaan täysin hukkaan valu. Näin on tilanne myös Etelä-Pohjanmaalla, jossa valmisteluun on käytetty vuosien saatossa neljä miljoonaa euroa.

-Jos uudistus kaatuu, niin lähtöruutuun ei palata, vaan varsinkin sote-puolella monia toimintatapoja on jo muutettu ja yhteistyötä syvennetty, Etelä-Pohjanmaan valmistelujohtaja Asko Peltola arvioi.

Peltola nostaa monien muiden maakunnissa valmistelua johtavien tavoin esiin suunnitelma B:n merkityksen. Sote-uudistus tarvitaan, oli hallitus millainen tahansa. Jos nyt eduskunnassa loppusuoralla oleva malli ei toteudu, niin uuteen työhön on nopeasti päästävä käsiksi.

-Kauniista ”siltauspuheista” huolimatta aikaa kuluu helposti 1-2 vuotta, kun pitää saada aikaan hallitus, hallitusohjelma ja uudet esitykset. Huolestuttavinta on se, että kaikki puolueet laidasta laitaan näkevät, että sote-rakenteille on tehtävä jotakin, mutta ratkaisuja ei saada aikaan. Kohta 15 vuotta on yritetty muutos saada tehdyksi, odottelu on käynyt yhteiskunnallemme kalliiksi ja hinta sen kuin kasvaa, Peltola jatkaa.

Maakunnat hyödyntävät

Etelä-Karjalan suunnalla toivotaan nyt tulevan päätöksenteossa valmista, mutta samalla on varauduttu myös toisen vaihtoehdon varalle.

-Toivon todella, että päätös eduskunnasta saadaan. Työtä on tehty valtavasti ja moni asia on edistynytkin, mutta myös moni on jäänyt odottamaan päätöstä, koska virallista maakuntaa ei ole vielä olemassa, muutosjohtaja Aija Tuimala kertoo.

-On epäselvää, millä mallilla jatketaan, joka tapauksessa vähintään sote- valmistelu jatkuu. Meillä se tarkoittaisi merkittävää uudelleenorganisointia, koska rakenteemme on tehty nyt monialaiseen maakuntaan. Maakunnallinen sote on jo kohta 10 vuoden iässä, joten monialaisuus tuo meille merkittävää lisäarvoa. Pelkkä sote tarkoittaa sote- kuntayhtymän tehtävien uudelleenorganisointia, jolla ei lisätä ja uudisteta elinvoimapalveluja sekä laaja-alaista kehittämistä, Tuimala jatkaa.

Etelä-Karjalan tavoin Pohjois-Karjalassa on jo toiminnassa oma maakunnallinen sote-kuntayhtymä Siun sote.

-Merkittävä osa valmistelun tuotoksista on joka tapauksessa hyödynnetty tai hyödynnettävissä Siun soten toiminnassa. Kansallinen kysymys on, että tuleeko jonkinlainen siltaus muutoksen valmisteluun vai ajetaanko nykyinen valmistelu alas. Pohjois-Karjalassa joka tapauksessa varmistetaan nykyisen valmistelun tuotosten hyödynnettävyys jatkossa, muutosjohtaja Pekka Kuosmanen lupaa.

Myös Lapissa uskotaan tehdyn työn kantavan hedelmää tulevaisuudessa. Kaikki ei mene Kankkulan kaivoon, kävi eduskuntakäsittelyssä nykyiselle uudistukselle miten tahansa.

-Sosiaali- ja terveyspalvelut on tarpeen saada kuntia leveämmille hartioille. Valmistelun aikana syntynyttä materiaalia ja verkostoja tullaan hyödyntämään jatkossa palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisessä tällaisessakin tapauksessa. Monien yhteistä kehittämistä edellyttävien asioiden ympärille on syntynyt erilaisia yhteistyörakenteita, jotka jatkavat toimintaansa ja joissa asioita viedään eteenpäin. Myös organisaatioissa jatkuu kehittämistyö. Lapissa on vahva yhdessä tekemisen meininki, vakuuttaa Lapin muutosjohtaja Marja Perälä.

Jatkot avoinna

Varsinais-Suomen tilanne sen sijaan on avoin tulevaisuuden suhteen. Toki valmistelun tuloksia voidaan hyödyntää, mutta kuka ja missä on sitten toinen kysymys.

-Varsinais-Suomessa ei ole mitään rinnakkaisvalmistelua, joten olemme varautuneet ainoastaan nykyisen hallituksen uudistuksen toimeenpanoon. Jos uudistus ei etene, jää järjestämisvastuussa olevien kuntien päätettäväksi, miten mahdollisen vapaaehtoisen valmistelun käy. Selvää lienee, että seuraava hallitus tulee jatkamaan sote-uudistusta, joten prosessi ei kansakunnassa pysähdy missään tapauksessa. Suvantovaihe tosin voi tulla, muutosjohtaja Antti Parpo epäilee.

Myös Pohjois-Savon osalta tilanne tulevaisuuden suhteen on avoinna, jos maakunta- ja sote-uudistus kupsahtaa nurin loppumetreillä.

-Mietinnässä on miltä osin laaja-alainen valmistelussa tehty työ saadaan siirrettyä uudelle hallituskaudelle ja hallitusohjelmaan. Pohjois-Savossa ei ole soten osalta valmisteilla plan B:tä. Miten saadaan muodostettua laajempi yhtenäinen sote nykyisen pirstaleisen sote-rakenteen tilalle ilman lainsäädännön velvoitetta, pohdiskelee muutosjohtaja Elsa Paronen.

Uusien maakuntaorganisaatioiden valmistelun kuluja taulukkona:

Taulukon tiedot ovat maakuntien muutosjohtajien antamia lukuja. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska osa maakunnista ei ilmoittanut esimerkiksi ICT-kuluja.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*