Sisäilmayhdistyksen Mervi Ahola varoittaa kuntia kuntotutkimuksista: Halvalla saa halpaa ja vähän jotain
Kuva: Liisa Takala
- Kunnollinen kuntotutkimus maksaa paljon. Se on täysin väärä paikka säästää, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola sanoo.
Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola peräänkuuluttaa perusteellisia kuntotutkimuksia ja aktiivista viestintää sisäilmaongelmien hoidossa.
Sisäilmaongelmat ovat tuttuja myös Aholan omassa perheessä. Hänellä on kuntapoliitikoille selkeä viesti.
– On muistettava se, että kuntien rakennusten korjaaminen ja uudistaminen vaatii panostuksia – rahaa. Se pitää ottaa vakavasti. Kuntien vastuulla on järjestää palvelut tiloissa, jotka ovat terveelliset ja turvalliset.
Kuntotutkimusten laadussa on Aholan mukaan hyvin paljon vaihtelua. Se pitäisi ottaa huomioon myös kunnissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Koska hyvien tutkijoiden tarjoushinnat ovat yleensä korkeita, otetaan liian herkästi joku halvempi vaihtoehto. Halvalla saa halpaa ja vähän jotain.
Sisäilmayhdistyksen järjestämä Sisäilmastoseminaari kokoaa torstaina Helsingin Messukeskukseen yli tuhat sisäilmasta kiinnostunutta ihmistä. Alan parhaat asiantuntijat esittelevät siellä tutkimuksiaan.
Seminaarissa puhutaan myös uudesta Hyvä sisäilma -suosituksesta, joka on jo valmisteluvaiheessa herättänyt runsaasti keskustelua. Erityisesti rakennusalalla suositusta on kritisoitu.
Suositus liittyy kuntien sisäilmaverkostossa laadittuun ilmanvaihdon käytön yleisohjeeseen ja perustelumuistioon. Suosituksessa korostetaan, että jos ilmanvaihtoa ei käytetä jatkuvasti, pitää ilmanvaihdossa olla riittävät ilmanvaihdon käyntijaksot ennen käyttöä, käytön jälkeen sekä viikonloppuina ja loma-aikana.
Esimerkiksi koulun ilmanvaihto voidaan sulkea, kun tiloilla ei ole käyttöä.
– Mahdollisten vakavien sisäilmahaittaepäilyjen esiintyessä ilmanvaihdon käyttö täytyy suunnitella erityisellä huolellisuudella, Mervi Ahola painottaa.
Hän muistuttaa, että homeongelmat johtuvat Suomessa pääasiassa rakenteisiin päässeestä kosteudesta.
Lue Mervi Aholan koko haastattelu tuoreesta Kuntalehdestä.
Mielenkiintoista todellakin. Asun melko uudessa hirsitalossa. Pakollinen koneellinen ilmanvaihto. Olen joutunut pitämään usein päivitäinkin ilmanvaihtoa kiinni naapurista tulevien, huonosti palaneiden keskuslämmityskattilasavujen vuoksi. Tuuli tuo niitä usein juuri meille. Tosi paha hönkä. Olen ottanut Valloxiin yhteyttä ja kysellyt mitä tällainen usein toistuva katkos ilmankulussa tekee ilmanvaihtokanavistolle. Oikein ei saa selvää vastausta, vaan kehotetaan pitämään kone päällä. Aiheuttaa kylläkin ahdistusta kun ei vaan onnistu naapurin takia. Kun lähden kaupungille, mietin mistä tuulee ja alkaako naapuri ehkä polttamaan sitä kitupolttoaan. Panen siis ilmanvaihtokoneen kiinni. Hirsitalohan ns. hengittää kosteutta ulos ja sisään, joten ei ole se pahamaineinen pullotalo. Nyt sitten tulee tällaista uutta ohjeistusta. Koskeeko sama siis myös omakotitaloja? Eli onhan esim. kouluillakin ilmanvaihtokanavisto sitten ”kiinni”. Ja kai vielä rakennukset tehty höyrynsululla eli muovilla. Kukahan sanoisi totuuden minullekin? Voinko turvallisella mielellä panna tarvittaessa ilmanvaihdon poikki joiksikin tunneiksi?
Suurin osa sisäilmaoireilusta on luulotautia eikä perustu mihinkään. Tiedän useamman kuin yhden henkilön jolla on ”sisäilmaoireita” mutta tutkimukset eivät näytä mitään syytä oireiluun. Yleensä taustalla on se ettei esimerkiksi haluta tehdä töitä.
Realisti, miten perustelet pienten lasten, vauvojen, kotieläinten oireilut ja sairastumiset? Vauvoja ei huvita olla kotona, päiväkoti-ikäiset ovat tympiintyneet päiväkotiin, eläimet haluavat karata kotoa? Tiedän useamman vakavasti sairastuneen. Osa oireilee lyhytaikaisesti, osalla menee terveys, työ-ja toimintakyky. Kyseessä on kansanterveyskysymys. Jota ei ratkaista kiistämällä ongelma. Tai syyttämällä sairastuneita. Kannattaa perehtyä asiaan paremmin, ja viisastella vasta sitten.
Toivottavasti Realisti altistuu, sairastuu ja ryhtyy kokemuksestan viisastuneena taistelemaan altistuneiden puolesta. Voin kertoa, että oma ”halu tehdä töitä” on nykyään vahvasti kiinteistökohtainen.
Sisäilma yhdistyksen ja Kuntaliiton pitäisi tutkia millaiset rakennukset varmimmin pysyvät terveinä, ja alkaa suosimaan niiden rakennuttamista.
Todennäköisesti tämä tarkoittaisi hirttä ja muita luonnollisia materiaalia sekä kemikaalitonta rakentamista.
Tällaista tutkimusta jostain syystä ei ole tehty, vaan kiistellään yksittäisten mikro pieni ja ihmisten sairastumisen yhteydestä. Ihminen on osa luontoa ja voi hyvin luonnollisessa ympäristössä myös sisällä.
Ehkäpä Realisti ja ,uut epäileväiset heräävät, kun sairastuminen sattuu omalle, perheen tai muun ympäristön henkilölle. Itse olen sisäilma sairastunut ja jo pelkkä kaupassa käynti voi olla vaikeaa. Mukana kun monesyi tulee myös ns kemikaaliyliherkkyys jolloin deodorantit, partavedet, hajuvedet ym aineet saavat jo reagoimaan. Jos voisin valita, olisin mirluummin terve ja kävisin normaalisyi töissä kuin sairas ja pakotettu olemaan pois monesta paikasta. Suosittelen Realistia ottamaan asioista selvää ennen kuin julkisesti alat mollaamaa ihmisiä laiskuudesta. Häpeä!
Miten tämä on selitettävissä, että kolmessa koulussa on jo tullut akuutti vaikea astma, joka on vaatinut massiiviset kortisonilääkitykset, etätyösuositukset, pysyvästi matalat pef-arvot ja kehotukset vaihtaa työpaikkaa? Muissa rakennuksissa vähempi oireita. Mutta nyt viime vuosina alkanut oireiluttaa myös tuoksut ja kemikaalit. Nyt ei sitten olekaan asiaa enää minnekään, koska kaikkialla lemuaa ihanan aistikkaat eau de parfymia, eau de cologne ym sisäilmansaastuttajat. Terveeksi todetussa kodissa astma ja muut oireet poissa. Ja teen etätöitä kotona, koska haluan tehdä töitä, mutta en sairastuttavissa ympäristöissä!
Voisiko Sisäilmayhdistys tutustua ja kirjoittaa esim Hangon koulun onnistuneesta sisäilmaremontista, joka tehtiin savella(NBC). Savi on ihmiselle hyväksi; siinä voi kylpeä, sitä voi jopa syödä, hoitaa ihoa ja haavoja. Savi käy lattiaan, seiniin ja kattoon, sisälle ja ulos. Maailman vanhimmat talot ja Suomen parhaat kerrostalot (yli 100 vuotiainakin) on siitä tehty.
Puulla on terveysvaikutteita mm. Aalto YO ”Mänty on sairaalabakteerin kauhu” -väitöstukimus.
Luonnollisissa materiaaleissa ja kemikaalittomuudessa voi olla ratkaisu, ei ilmanvaihdossa tai mikrobien torjuntakemikaaleissa. IV ei voi pelastaa asukkaita kemiallisissa rakenteissa kasvavilta toksiineilta, kuin osittain ja hetkeksi.
Ravintopuolella on jo tajuttu runsaiden, terveellisten mikrobien tärkeys. Sama koskee hengitettyä ilmaa; luonnon tila pitää palauttaa. Ihmisen biologia otettava huomioon.
Lisäksi IV estää suodattimillaan Suomessa mailman puhtaimman ulkoilman tulemisen sisälle sellaisenaan, mikä hyvin monessa rakennuksessa ja suuren osan vuotta olisi parasta sisäilmaa ja riittävä myös lämpötalouden kannalta.
Yritämme liikaa muuntaa ja säätää puhdasta luontoa tulemasta sisälle, rakentamisella ja rakennusten käytöllä.