Pääkirjoitus: Henkistä varautumista ei saa unohtaa

Kuntalehden 10/2022 pääkirjoitus

Kuntien ja kaupunkien huoltovarmuus ja varautuminen ovat olleet esillä jo pitkään, mutta asian tärkeys nousi uudelle tasolle Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan.

Erilaista hybridivaikuttamista on odotettu, mutta muutamaa palvelunestohyökkäystä lukuun ottamatta mitään kovin dramaattista ei ole ilmennyt. Huomio on kiinnittynyt pääasiassa kovasti kohonneeseen energian hintaan ja myös energian saatavuuden epävarmuuteen talven lähestyessä.

Syyskuun lopussa Ruotsin ja Tanskan talousvesillä tapahtuneet kaasuputkien sabotaasit toivat vaikuttamisyritykset keskelle arkea, vaikka ne eivät suoraan Suomeen kohdistuneetkaan. Sota tuli Itämerelle, lähes jo Suomen kotirannoille.

                    *          *         *

Kaasuputki-iskut ovat ensimmäiset Ukrainan alueen ulkopuolelle tehdyt perusinfraan kohdistuvat hyökkäykset. Vaikka varmuutta iskun tekijöistä tuskin koskaan saadaan, ne herättivät paljon levottomuutta. Kuinka turvassa ovat Ukrainaa tukevat maat, jotka eivät itse sotaan osallistu?

Hallituksen varautumisen ministerityöryhmä kokoontui pian kaasuputki-iskujen jälkeen ja määräsi viranomaiset ja kaikki hallinnonalat huolehtimaan siitä, että ns. kriittinen infrastruktuuri on suojattu mahdollisimman hyvin ja että varaudutaan myös mahdolliseen sabotaasiin ja hybridivaikuttamiseen.

Sinänsä julkista hallintoa ei tässä asiassa tarvitse sen enempää hoputtaa, sillä uhka on otettu kuntakentällä vakavasti jo pitkän aikaa. Mutta toki on hyvä, että asiaa edelleen painotetaan.

                    *          *         *

Käytännön suojaamisen ja varautumisen lisäksi on kuitenkin syytä nostaa esille myös hybridivaikuttamisen tärkein tavoite, joka tähtää epävarmuuden ja pelon levittämiseen. Ydiniskulla uhkaaminen, mystiset räjähdykset kaasuputkissa, sähkökatkokset ja vakavat häiriöt tietotekniikkaverkoissa ovat merkkejä jostain pahasta, joka levittäytyy jokaisen arkeen.

Uhkaavinta on se, mikä ei vielä ole tapahtunut.

Riittääkö sähköä ja lämpöä läpi talven vai täytyykö kunnissa mennä sähkönsäännöstelyyn? Onko kaapissa varmasti joditabletteja? Miten vastaan, kun lapset ja lapsenlapset kysyvät, tuleeko nyt sota? Miksi junaliikenteessä on jatkuvasti häiriöitä?

Henkinen varautuminen kunnissa ja kaupungeissa on yhtä tärkeää kuin varsinainen ohjeiden mukainen varautuminenkin. Henkilöstön ja kuntalaisten hyvinvointi lopulta ratkaisee, kuinka toimintakykyisenä yhteiskunta kestää, kun varsinaiset koettelemukset alkavat.

Varautumisesta ja suojaamisesta määrätään valtakunnallisesti, mutta toimet toteutetaan paikallistasolla. Edessä on pitkä talvi.

                    *          *         *

Nyt auttaa työ ja toimi

Suomalaisuuteen kuuluu uhkien edessä toimeen tarttuminen. Edessä oleva suuri kuntakentän murros työllistää juuri nyt kuntia ja hyvinvointialueita. Mutta samalla keskittyminen suuren sote-siirron läpiviemiseen on myös arjen varautumista.

Kuntalehden tämän numeron teemoina ovatkin sote ja talous.

Markku Vento, päätoimitttaja