Kuntien menestystä on tapana tarkastella väestö- ja talouskehityksen näkökulmista. Menestys merkitsee kasvavaa väestöä ja eritoten kykyä houkutella aktiivi-ikäistä ja korkeakoulutettua väkeä. Kasvava talous on sekin menestyksen mitta.

Mutta miksi toiset kunnat menestyvät samaan aikaan kun toiset ovat vaikeuksissa?

Helppoa vastausta tähän kysymykseen ei ole. Syitä on paljon ja sattumallakin on merkitystä. Pienten kuntien menestykseen voi riittää yksi suuri menestyvä yritys, joka kannattelee koko kuntaa.

Kuntien menestykseen vaikuttavista tekijöistä voidaan kuitenkin tehdä joitakin yleistyksiä.

Mainos



Laadukas elinympäristö on selkeä menestystekijä. Se käsittää fyysisen ympäristön lisäksi myös kulttuuritarjonnan sekä palvelut. Upea luonnonympäristökään ei riitä, jos infrastruktuurit ja palvelut ovat heikossa kunnossa tai puuttuvat.

Saavutettavuus liittyy kunnan menestykseen. Suotuisasti raide- ja maanteiden runkoverkkoon sijoittuneet kaupungit nauttivat selkeästä julkisin varoin rakentuneesta kilpailuedusta. Esimerkiksi Seinäjoen myönteisen kehityksen kannalta saavutettavuus näyttäisi olevan yksi maininnan arvoinen tekijä.

                    *          *          *

Suomen menestyneimpiä kaupunkiseutuja yhdistää yksi seikka. Niissä kaikissa on yliopisto, yliopistoja tai vähintään yliopistokeskuksen ja vahvan ammattikorkeakoulun yhdistelmä. Kyse on julkisin toimin synnytetystä kilpailuedusta.

Yliopisto tuo paikkakunnalle nuorta väestöä, joka voi jäädä seudulle pysyvästikin. Tästä syystä moni toivoo Mikkelin kaltaisissa kaupungeissa, että niissä voitaisiin järjestää yliopistotason tutkintokoulutusta. Yliopisto symboloi eteenpäin menemistä ja kehitysuskoa. Yhdessä yritysten kanssa yliopisto muodostaa menestyvän kunnan sitkeän perustan ja ylikansallisen kytköksen.   

Suomen menestyviin kaupunkeihin on rakentunut jälkiteollinen kerros, joka liittää ne tietointensiivisen talouden yksityisiin ja julkisiin investointeihin. Oulu on tästä hyvä esimerkki. Yliopistopaikkakunnilla tämän kerroksen syntyminen on paljon todennäköisempää kuin muualla.

Vahva ja rohkea strategiatyö sekä johtajuus leimaavat menestyviä kuntiamme. Niissä on kanttia ajaa alas sakkaavia toimialoja ja luoda uusia kehityspolkuja. Tämä merkitsee myös jatkuvaa maankäytöstä kulttuuriin ulottuvien kehityshankkeiden ideointia ja toteutusta.

                    *          *          *

Suotuisa valtiosidos leimaa menestyviä kuntiamme. Menestyneimmät kaupunkiseutumme ovat tehneet valtion kanssa maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyviä sopimuksia, joihin liittyy merkittävää rahoitusta. Niin kutsutut seutukaupungit ovat tässä suhteessa aivan erilaisessa asemassa. Tutkimusryhmäni tekemissä haastatteluissa osa Pohjois- ja Itä-Suomen kuntien kehittäjistä oli huolissaan siitä, ettei heidän viestinsä enää helposti tavoita valtion keskushallintoa.

Kuntien menestys liittyy lopulta saumattomasti julkisten ja yksityisten investointien määrään ja laatuun. Julkiset ja yksityiset investoinnit ruokkivat toisiaan. Kuntien valtionosuusjärjestelmä on ollut investointijärjestelmä, joka on mahdollistanut keskeisten palveluiden säilyttämisen laajalla valtioalueella. Mutta niin sanotut kehittävät julkiset investoinnit ovat kuntien menestyksen kehän syntymisen kannalta aivan ratkaisevia. Nämä keskittyvät menestyvimpiin kuntiimme.   

Ruotsalainen Gunnar Myrdal esitti aikanaan, että alueen tai kunnan kehitys on itseään vahvistavaa. Kasvu-uralle päässyt kaupunki tai alue vahvistuu taloudellisesti ja sosiaalisesti. Tämän vastakohta on alikehityksen kierre, joka syntyy vähitellen investointivajeen seurauksena. Pahimmillaan alueen keskeisen kunnan tai kaupungin taantuminen voi viedä kokonaisen alueen eräänlaiseen noidankehään, jossa negatiivinen kehitys ruokkii itseään. Julkisen vallan tulisi tunnistaa tällaisten kehien synty ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Kyse on ”elinympäristöpolitiikasta”.

Sami Moisio

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori

Kuva: Veikko Somerpuro

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 3/2022.

RAFO 2024: Katso tästä tuoreimmat jutut