”Yksi konsultti sadan kunnan leikkauslistojen takana”; hyvä vai paha asia? Ohjelmasta jäi vaikutelma – jutussa toimittajilta ja asiantuntijoilta oli fokus kateissa. Tarina jäi katsojan varaan; osoitettiinko ongelmaksi konsultointi vai päättäjien velvollisuuksiensa välttely? Osapuolien velvollisuudet ja vastuu prosessissa jäi epäselväksi.

Kuntien taloudet ovat ylivelkaisia, suuren osan taseet merkittävän alijäämäisiä. Ei ole suuri ihme, että kysyntää on ollut Perlacon Oy:n konsulttiohjelmalle. Työtä talousmatemaattiselle analyysille riittää edelleen enemmistössä kuntia! 

Konsultoinnin toimintatavan arvioinnissa olisi odottanut toimittajien muistavan taloudenpidon demokraattisen vastuun; valtuutetut ovat hyvän ja tarpeellisen puolella, eivätkä päätöksissään rakasta talouden tasapainon parametreja.

”Jakotalous” on aika-ajoin tiensä päässä – hätäjarrutus tarpeen. Säästöpäätökset eivät ole vaalien alla eikä jatkossakaan tule olemaan helppoja. ”Eihän me, mutta nuo” -syndrooma on sisäänrakennettu demokratiaan, ja syntipukkia osoitellaan. Asiansa osaava konsultti käy siihen rooliin – se ohjelmassa nähtiin!

Kunta on ”toimeksiantotalous”. Valtion ja kuntien keräämillä vero- ja maksutuloilla katetaan Eduskunnan harkitsemat lakisääteiset ja kunnan itse palveluvalikkoonsa ottamat tehtävät – ne järjestetään valtuuston päättämässä poliittisessa prosessissa. Tasapainoinen taloudenpito on lain velvoite, ja sen kiertämistä harrastetaan ”poliittisella matematiikalla”, jopa taseita manipuloiden. Kun valtuutetun sielu ei siedä verottaa, velka on keynesiläisen veli, sen roolin kuntien yhteinen varojenhankinta lähes monopolina kantaa.

Perlacon Oy ja maisteri Eero Laesterä oli jo 1990 -luvulla sisäasiainministeriön kuntaosaston toimeksiannosta analysoimassa kuntien tilinpäätöksiä, avaamassa systeemisesti yksittäisen kunnan rahoitusasemaa. Tarve tunnistaa ennakolta kuntakohtainen tilanne ja kehittää osaston ymmärrystä syntyi, kun Karkkilan kaupunki yllättäen ajautui ”konkurssiin”. Vaarassa oli kaupungin kyky vastata kansalaisten peruspalveluista. Pelastusoperaatioon tarvittiin perustuslain järjestyksessä säädetty erityislaki. Karkkilalaisille turvattiin kaupungin palvelutoiminnan jatkuvuus, mutta vuosikymmenten parku jäi silti kuntaan.

Tri Laesterän asiantuntijuuden lähtökohdat ovat johtamassani Karkkila -operaatiossa. Ns. talousluvulla tarkastelusta on yhden miehen yhtiö vuosikymmenien saatossa kehittynyt moniosaajien joukoksi.  Ohjelmien kompetenssi on ylivertainen kuntien markkinalla.

Kehitystyö on vaatinut johtajalta tutkimusta päätyen väitöskirjaan.  Sellainen omistautuminen on ainutlaatuista eikä pitäisi olla moitteeksi leimattavaa, vähiten markkinajohtajuus epäkohta, jollaisina MOT-ohjelmat on totuttu näkemään.

Päinvastoin – valtuutettujen tilivelvollisuuden pohjaksi kuntalaisille siirtymä analyyttiseen talousmatematiikkaan on veronmaksajille hyvä ja kannatettava asia. Valtuutetut päättävät ja kunnanhallitus ohjaa ja esittelee, luottamushenkilöt kantavat valinnoistaan poliittisen vastuun – konsultti istuu vain apukuskin paikalla!

MOT -laatu ohjelmassa kärsi, langetti aiheettoman varjon konsultoinnin päälle. Talouskriisiin joutuneiden kuntatalouksien sopeuttamisen ammattitaito poliittisessa prosessissa ansaitsee tunnustusta.  Menojen ja tulojen kestävä tasapaino on kuntalaisten palvelun vakauden ehto. Sitä kuntalaiset kiittävät!

Juhani Nummela, sisäministeriön kuntaosaston ylijohtaja viime vuosituhannen lopun vuosikymmenillä

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.