"Asuttu raja on turvallisin raja" – Lue tästä presidenttiehdokas Pekka Haaviston itärajaa ja rajakuntia koskevat näkemykset
Rajaseutujen elinvoimaisuuden säilyttäminen on turvallisuuskysymys, toteaa presidenttiehdokas Pekka Haavisto. (Kuva: Tiina Jutila/Yle)
Kuntalehti kysyi molemmilta presidenttiehdokkailta samat, itärajan turvallisuutta ja itärajan kuntien elinvoimaa koskevat kysymykset. Näin vastaa valitsijayhdistyksen, vihreiden tukema ehdokas Pekka Haavisto:
Suomi on pitkä maa, tunnetteko mielestänne tarpeeksi hyvin itärajan kuntien tilannetta?
– Tunnen itärajan kuntien tilanteen erittäin hyvin. Myös kampanjan aikana olen kiertänyt itärajan kunnissa useaan otteeseen.
Miten aiotte saada puolellenne ne alueet, joilla ette yltäneet ensimmäisellä kierroksella kahden kärkiehdokkaan joukkoon?
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Uskon, että kantani tulevat nyt selkeämmin esiin, kun ehdokkaita on vain kaksi jäljellä. Luotan, että näkemykseni puhuttelevat suomalaisia.
Hallitus päättää itärajan rajanylityspaikkojen aukiolosta, mutta miten presidentin tulisi suhtautua rajanylityspaikkakuntien ja lähialueiden turvallisuuteen tai ottaa tähän kantaa?
– Suomen rajavartiosto on osoittanut osaamisensa ja toimintakykynsä poikkeuksellisissakin tilanteissa ja suomalaisviranomaisten yhteistyö toimii hyvin. Nyt on keskityttävä rajan turvallisuuteen ja varustauduttava pitkänkin ajan poikkeusolosuhteisiin, ennen kuin tilanne rajalla normalisoituu.
– Asuttu raja on turvallisin raja. Itä-Suomen taloudellista kehitystä ei voi jättää riippuvaiseksi Venäjän tilanteen muutoksista. Tämän vuoksi tarvitaan erillisiä Itä-Suomea tukevia päätöksiä.
Miten Suomen huoltovarmuuteen tulee panostaa jatkossa itärajan kunnissa?
– Huoltovarmuus on muutakin kuin varastoja. Erityisesti ruokaturvamme täytyy pitää myös vaikeissa paikoissa. Meidän on huolehdittava kotimaisen tuotannon riittävyydestä ja siitä, että pystymme huolehtimaan liikenteestä silloinkin, jos tilanne Itämerellä kriisiytyy.
– Energian ja tuulivoiman osalta selvitysmies, evp-kenraaliluutnantti Arto Rädyn suositukset tulee toteuttaa.
– Matkailumahdollisuuksista alue jo tunnetaan, tätä tulee entisestään pönkittää. Teollisuuden prosesseja voimme kehittää vielä paremmin ympäristöä huomioiviksi ja samalla rakentaa hiilivapaan tuotannon kilpailukykyä. Tämä vaatii panostuksia yliopistoihin ja tutkimukseen.
Onko itärajan kuntien elinvoima mielestänne turvallisuuskysymys, ja jos on, miten valtiovallan tulisi tukea niiden elinvoimaa vai kenen tehtävä se on?
– Rajaseutujen elinvoimaisuuden säilyttäminen on turvallisuuskysymys. Siksi niitä koskeva strategia ja toimenpiteet eivät voi vaihtua vaalikausittain. Tämä edellyttää vaalikaudet ylittävää parlamentaarista yhteistyötä. Ajatus on pääministerin ja hallituksen käytettävissä.
– Myös EU:n on panostettava itärajansa taloudelliseen kehitykseen ja turvallisuuteen erityisin toimin. Tämän tulee näkyä tänä vuonna aloittavan komission ja Euroopan parlamentin päätöksenteossa. EU:lla on jo käytössään monia instrumentteja. Esimerkiksi koheesiorahastoja voisi hyödyntää paremmin rajamaakuntien kehittämiseen.
Lue myös:
