”Itä-Suomessa on merkittävää osaamista koulutuksen ja tutkimuksen sekä innovaatiotoiminnan kautta” – Lue tästä presidenttiehdokas Alexander Stubbin vastaukset itärajan turvallisuuteen ja kuntiin liittyen
Koko Suomen edun eteen toimiminen tarkoittaa presidenttiehdokas Alexander Stubbin mukaan esimerkiksi sitä, että itäisen Suomen yrityksiä huomioidaan vienninedistämistoiminnassa. (Kuva: Tiina Jutila /Yle)
Kuntalehti kysyi molemmilta presidenttiehdokkailta samat, itärajan turvallisuutta ja itärajan kuntien elinvoimaa koskevat kysymykset. Näin vastaa kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb:
Suomi on pitkä maa, tunnetteko mielestänne tarpeeksi hyvin itärajan kuntien tilannetta?
– Olen 20 vuoden poliittisen urani aikana käynyt kaikkialla Suomessa, myös lukuisissa itäisen Suomen kunnissa. Olen huolissani itärajan ja laajemmin koko itäisen Suomen tilanteesta, johon suuri osasyy on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Esimerkiksi palveluelinkeinot ovat kärsineet valtavasti rajaliikenteen hiljenemisestä.
– Presidenttinä olen luvannut toimia koko Suomen edun eteen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että itäisen Suomen yrityksiä huomioidaan vienninedistämistoiminnassa. Uskon vahvasti siihen, että kaikki Suomen alueet voivat luoda menestystä omilla vahvuuksillaan, jos ne vain saavat siihen mahdollisuuden.
Miten aiotte saada puolellenne ne alueet, joilla ette yltäneet ensimmäisellä kierroksella kahden kärkiehdokkaan joukkoon?
– Luotan siihen, että viestini puhuttelee ihmisiä. Koko Suomen etu edellä, aina ja yhdessä. Valitettavasti toisen kierroksen kampanjointiaika on erittäin lyhyt ja täynnä erilaisia tenttejä, mikä rajoittaa mahdollisuuksia käydä eri puolilla Suomea. Olen käynyt syyskuussa alkaneen vaalikiertueeni aikana myös itäisessä Suomessa kaikissa maakunnissa vähintään kerran, useimmissa niistä useampaankin otteeseen.
Hallitus päättää itärajan rajanylityspaikkojen aukiolosta, mutta miten presidentin tulisi suhtautua rajanylityspaikkakuntien ja lähialueiden turvallisuuteen tai ottaa tähän kantaa?
– Tällä hetkellä on välttämätöntä pitää rajanylityspaikkoja suljettuina, koska Venäjä käyttää Suomea vastaan siirtolaisasetta. Myös maastorajan turvallisuutta on tarpeen vahvistaa, ja käsittääkseni hallitus onkin valmistelemassa tilanteeseen parannuksia. Viesti Venäjälle on oltava tiukka ja selkeä: Suomi ei hyväksy tällaista toimintaa, eikä meitä voi uhkailemalla painostaa. Rajavartiolaitos on sisäministeriön alainen organisaatio mutta Venäjän aggressiivinen toiminta ja siihen vastaaminen ovat kyllä myös ulkopoliittinen kysymys ja siksi presidentin vastuualueelle kuuluva asia.
Miten Suomen huoltovarmuuteen tulee panostaa jatkossa itärajan kunnissa?
– Huoltovarmuus on laaja käsite, johon kuuluu esimerkiksi elintärkeiden materiaalien ja tuotteiden saannin varmistaminen. Puhutaan myös tärkeästä infrastruktuurista kuten kulkuyhteyksistä sekä energian tuotannosta ja siirtämisestä. Tällä hetkellä puhutaan paljon tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksista, ja tässä asiassa ratkaisuja voisi löytyä viime vuonna valmistuneen Arto Rädyn selvitystyön pohjalta.
Onko itärajan kuntien elinvoima mielestänne turvallisuuskysymys, ja jos on, miten valtiovallan tulisi tukea niiden elinvoimaa vai kenen tehtävä se on?
– Kyllä se on ilman muuta myös turvallisuuskysymys. Elinvoimassa mielestäni ensisijaista on, että alueet pystyvät mahdollisimman hyvin hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Itä-Suomessa on merkittävää osaamista koulutuksen ja tutkimuksen sekä innovaatiotoiminnan kautta. Luonnonvaroja on voitava hyödyntää kestävällä tavalla.
– Ei ole kenenkään etu, jos yksi alue kärsii turbulentin maailmantilanteen takia. Itäisen Suomen asian pitäisi siksi olla meidän jokaisen agendalla. On tärkeää, että yritysten toiminnalle alueella luodaan edellytyksiä ja mahdollistetaan uusien yritysten synty. Kuten pääministeri Orpo on todennut, EU:n pitää reagoida Venäjän vastaisten raja-alueiden vaikeaan tilanteeseen. Tarvittaessa on löydettävä uusia tukivälineitä.
Lue myös:
