Kuva: Ville Miettinen
Soten uudistaminen on jo alueilla ja kaupungeissa käynnissä, ja tätä työtä tulisi hallituksen tukea, C21-kaupunginjohtajat linjaavat. - Tehdyn työn hyödyntäminen olisi kaikkien etu, muistuttaa Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulee uudistaa nopeasti, kuntapohjaisesti ja kaikki voimavarat tulee keskittää palveluiden, ei hallinnon kehittämiseen, linjaavat niin sanotut C21-kaupungit, eli 21 suurimman kaupungin yhteistyöverkosto.

Uusi hallitus aikoo uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa maakuntaperusteisesti niin, että palvelujen järjestäminen annettaisiin 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Suunnitelmissa on edetä selvityksin, joista selvitys pääkaupunkiseudun ja/tai Uudenmaan erillisasemasta tehtäisiin tämän vuoden loppuun mennessä ja selvitys itsehallinnollisen maakunnan verotusoikeudesta vuoden 2020 loppuun mennessä. Suunnitelmat huolestuttavat C21-kaupunkien johtoa.

– Hallitusneuvotteluissa esillä ollut 18 maakunnan malli sisältää suuren riskin siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen jää tulevallakin hallituskaudella vain haaveeksi ja aika menee uusien rakenteiden suunnitteluun. Iso riski on myös se, että uusikin jättiuudistus kaatuu joko poliittisiin tai lainsäädännöllisiin haasteisiin, kaupunkien kannanotossa todetaan.

Hallitusneuvotteluissa tehty linjaus jätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, C21-ryhmään kuuluvan Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula muistuttaa. Yksi kysymyksistä on rahoitus.

– Ilman rahoitukseen liittyvää ratkaisua on jo päätetty, montako aluetta on. Mennään väärässä järjestyksessä, Ujula sanoo Kuntalehdelle.

Lue myös: Maakunnat tulossa sittenkin soten pohjaksi, kuntien roolista selvitys

“Epämääräisesti hallinto edellä”

Kannanoton mukaan palveluiden suurimpia ongelmia ei ratkaista perustamalla uusia hallinnontasoja eikä rahoituksen ongelmia ratkaista maakuntaverolla.

Maakunta- ja kuntasektorin välisten sote-tuotantovastuiden valinnaisuus toisi lisää vaikeutta palveluiden integraatioon ja rahoitusjärjestelmään. Ongelmia tulisi lähestyä teoreettisten ja tasapäistävien mallien sijaan konkreettisilla, nopeasti toimeenpantavilla ratkaisuilla. Kaupunginjohtajat toistavat kantansa siitä, että uuden hallituksen tulee keskittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntapohjaiseen uudistamiseen, ilman laajamittaista ja muita toimialoja koskevaa hallinnon uudelleen järjestämistä.

Ujulan mukaan nyt näytetään mentävän hallinto edellä ja hyvinkin epämääräisesti.

– En tiedä, miten se johtaa sote-palveluiden osalta parempaan ratkaisuun.

Ujula muistuttaa, että vaikka tuoreeseen linjaukseen sisältyy Uudenmaan erillisaseman selvittäminen, selvityksen tai mahdollisen erillisratkaisun seuraukset ovat epäselviä. Hallituksen suunnitelmissa maakuntien järjestettäväksi tulisivat soten ohella palo- ja pelastustoimi.

– Ainakin Uudellamaalla pelastuslaitokset ja kaupungit ovat edelleen sitä mieltä, että ne ovat osa kunnallista struktuuria. Se, että saataisiin monialainen maakunta, ei ole riittävä peruste niiden siirtämiseen muualle

C21:n mukaan uudistamista tulee tehdä asukkaiden tarpeet edellä ja alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen.

– Nämä tavoitteet toteutuvat parhaiten, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu säilyy kunnilla tai kuntayhtymillä. Kuntapohjaisen, evoluutioon pohjautuvan mallin selkeä etu on se, että vain tätä kautta voidaan saada nopeita tuloksia ja ratkoa jo lähivuosien ongelmia. Vanhoja virheitä ei pidä toistaa, kannanotossa muistutetaan.

“Kaupunkien työ sivuutettu”

Kannanotossa todetaan myös, että koska lähes kaikilla alueilla kaupungit ja kunnat ovat omaehtoisesti jo koonneet järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, kuten kuntayhtymiin, uuden hallituksen tulisi tukea tätä kehittämistyötä ja kannustaa kuntia kehittämään järjestäjä- ja tuotantorakenteita edelleen.

– Samaan aikaan on mahdollista valmistella parlamentaarisesti kuntia ohjaavaa lainsäädäntöä, joka ohjaa toiminnan jatkuvaan uudistamiseen sekä palveluiden laadun ja saatavuuden kehittämiseen pitkäjänteisesti huomioiden samalla kuntatalouden kestävyyden, suurimpien kaupunkien johdossa nähdään.

Kannanotossa muistutetaan lisäksi, että Suomen menestys rakentuu jatkossakin kuntien laajan toimivallan varaan, ja ilmaistaan pettymys siihen yneitä siihen, että hallitusneuvottelijat ovat jälleen sivuuttaneet kaupungeissa jo tehdyn kehittämistyön sekä kaupunkien merkityksen, kyvyn ja motivaation löytää itse ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen.

Hallituksen alustava linjaus herätti keskustelua myös pienempien kaupunkien ja kuntien johdossa sosiaalisessa mediassa. Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen twiittasi esitetyn mallin olevan hyvä Pohjois-Karjalalle mutta arveli muidenkin kaupunkiseutujen vaativan erillisratkaisua.

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä totesi olevansa tyytyväinen, jos kuntayhtymistä päästään eroon. Niiden rahoituspohja on Määtän mukaan  riittämätön.

Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko arvioi, että kuntapohjainen malli soten järjestämiseen olisi ollut “ainoa oikea”.

– En pidä tarkoituksenmukaisena, että entuudestaan väestöltään pieneen maahan syntyy uusi hallinnon taso. Palvelujen tuottavuuden, laadun ja demokratian näkökulmasta elinvoimainen kaupunki olisi paras järjestäjä ja paras tuottaja valtaosalle sotepalveluita, Sulkko twiittasi torstaina.

Karjalainen: Juna ei saa pysähtyä

Joensuun kaupunginjohtaja ja Suomen kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Kari Karjalainen sanoo, että hallitusneuvotteluiden linjauksesta annetun tiedon niukkuus jätti ulkokohtaisen olon kuntakentällä.

Neuvotteluissa siis linjattiin, että kuntien asemaa selvitetään tämän vuoden ja ensi vuoden loppuun saakka.

– Meille kaikille tuli olo, kun on sata vuotta hoidettu näitä asioita, että olisi edes jotenkin tullut ilmi miten jatkossa taivalletaan. Tuntuu olevan yleinen fiilis kaiken kokoisissa kunnissa, että taas meidät johonkin viedään, Karjalainen sanoo Kuntalehdelle.

Kuntaliitto on kevään aikana muistuttanut, että kunnissa jo tehtyä työtä sotessa ei pitäisi hukata, vaan se pitäisi hyödyntää. Samaa mieltä on Karjalainen.

– Kai se jostain kielii, että kun ei tule poliittista päätöstä ja on perustuslaillisia ongelmia ja valtion ohjaus häiriötilassa, niin vapaaehtoiselta pohjalla lähdettiin vauhdikkaasti liikkeelle, Karjalainen viittaa kuntien toimintaan niiden odotellessa Sipilän hallituksen uudistusta, joka sitten lopulta kaatui.

– Tätä pitäisi hyödyntää, että juna ei pysähdy. On tehty paljon edellisessä prosessissa työtä ja on paljon tietoa. Olisi oikeastaan aika hassua tyrehdyttää tämä. Jos juna pysäytetään odottamaan, että tulee korkeammat ohjeet ja kunnianhimoiset tavoitteet vuoden 2020 lopussa, kun pystyisimme kaikki koko ajan kehittämään jokaisen maakunnan lähtökohdista, kai se olisi kaikkien edun mukaista, Karjalainen viittaa työn jatkamisen järkevyyteen.

– Kaikki ovat kuntakoosta riippumatta sitä mieltä, että uudistus on välttämätön, Karjalainen painottaa.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Missä on esitykset Harva-kunnille? Syrjäseuduilla väestö vähenee, mutta tehtävät pysyvät. Sen vuoksi tarvitaan “LEX-Rautavaara” eli erityislaki, jossa määritellään lähipalvelut harvaanasutuille ja pitkien välimatkojen kunnille, joiden syrjäisyyslisä on vähintään140. Näin turvataan arkielämän lähipalvelut.

  2. On tämä merkillinen harvainvallan maa. Vaikka eduskuntavaalien selvä signaali oli ettei uutta valtion ja kuntien väliin pystytettävää himmeliä, byrokraattista ja KALLISTA instituutiota tarvita, ja vaikka esimerkit eripuolilta maata jo osoittavat kuntien ja keskussairaalahallinnon yhteistyön toimivuuden ilman “poliittisesti valittuja mandaattiyhtiöpaikkoja” etc, SILTI hallitusneuvotteluihin lähtee ja niissä näköjään jälleen diktaattorin ottein jyrää yhden puolueen yhdeksi päätavoitteeksi asettama edunvalvonnallinen aloite, kustannuksista ja muista ongelmista – sekä perustuslaillisista että demokraattisista periaatteista – piittaamatta.

    Tämä ei ole oikein, eikä kansalaisten uhaksi kaavaileman maakuntaveron osoite ole oikea. Oikeampi osoite on tätä maakuntahallintohimmeliä rakentavien tahojen omat pörsit, ja kansalaisille taattava tässä asiassa valinnanvapaus, tarvitsevatko ja haluavatko maksaa uusien byrokraattisen linnakkeiden tuomat satojen miljoonien lisäkustannukset. Alkuperäistä tavoitetta, kustannusten hillintää ja “kestävyysvajeen umpeenkuromista” ei tule unohtaa vaikka maakuntahimmeliä ajavien taholla se on viimeisimpinä vuosina haluttu täysin sivuuttaa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*