Kaksoiskuntalaisuuteen ei ole yksinkertaista ratkaisua
Kaksoiskuntalaisuudesta keskusteltaessa tarkoitetaan useimmiten kesäasukkaita.
Kaksoiskuntalaisuutta on valmisteltu Tulevaisuuden kunta -hankkeessa, ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen lupaa, että tietoa suunnitelmista on tulossa ehkä jo keskiviikkona. Asia on noussut ajoittain esiin, mutta sittemmin hautautunut, ainakin osin monimutkaisuuden takia.
Vehviläinen on aiemmin sanonut, että tietää kaksoiskuntalaisuuteen liittyvän monimutkaisuuden, mutta haluaa selvittää, olisiko se mahdollista.
Kaksoiskuntalaisuus nousee keskusteluihin erityisesti siitä näkökulmasta, että mökkikuntien halutaan pääsevän osallisiksi kesäasukkaitten kuntaveroista. Asiassa on kuitenkin hyvin paljon muita ulottuvuuksia, sanoo valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Assi Salminen.
Hän nostaa esimerkiksi lapset, jotka asuvat vuoroviikoin vanhempiensa luona ja vanhemmat asuvat eri kunnissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Sitten on työmatkalaiset, jotka asuvat työviikolla yhdessä kunnassa, mutta muuten koti on toisessa kunnassa.
– Myös hoitolaitoksissa asuvilla voi olla toinen koti jossain muualla.
Kuntien ja kuntalaisten välillä on erilaisia velvoitteita ja etuisuuksia. Kunnan asukkaat voivat saada alennuksia esimerkiksi joukkoliikenteen maksuissa tai venepaikkojenvuokrissa.
Myös maankäyttö- ja rakennuslaissa on kohtia, joissa kotikunta vaikuttaa, Salminen sanoo.
Oma selviteltävä alueensa liittyy valtionosuusjärjestelmään, ja verotus on iso kysymys, Salminen muistuttaa.
Selvityksessä tulee tarkastella myös, mitä kaksoiskuntalaisen täysi äänioikeus tarkoittaisi ja mitä muita vaikutuksia sillä olisi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Kaikkea tätä ryhdytään nyt selvittämään.
Erittäin monisyinen kysymys
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen on samoilla linjoilla.
– Ensi kuulemalta yksinkertainen asia on vaikea ja erittäin monisyinen, kun siihen vähän perehtyy.
Asia nousee ajoittain esiin, ja se on hautautunut kun kaikki juridiset ongelmat ovat nousseet esiin.
– Asiasta on todella vaikea säätää tarkasti. Pitää olla selkeä malli, minkä mukaan ratkeaa, mitä veroja ihminen mihinkin maksaa ja mitä palveluja mistäkin saa.
Sulonen ymmärtää mökkikuntien ajatuksen siitä, että ne joka tapauksessa joutuvat järjestämään mökkiläisille palveluja.
– Mutta toisaalta kiinteistöverot jäävät mökkikuntaan, samoin esimerkiksi jätemaksuilla maksetaan sen alan palvelut.
– Soten myötä palvelujen järjestämisessä tilanne yksinkertaistuu, mutta vastaavasti voi tulla esiin
kysymys kaksoismaakuntalaisuudesta.
Mökkiläisiltä tukea
Salmisen mukaan on myös ratkaistava kysymys siitä, olisivatko kaksi kotikuntaa samanarvoisia vai olisiko toinen ensisijainen. Se liittyy kysymykseen velvoitteiden ja etuuksien jakautumisesta kotikuntien kesken.
Maa- ja metsätalousministeriön jokin aika sitten teettämän mökkibarometrin mukaan enemmistö kantaa ottaneista ulkokuntalaisia mökkiläisistä kannattaa kaksoiskuntalaisuutta.
Mökkiä käytetään keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. 60 000 suomalaista tekee mökiltä etätöitä, ja 100 000 käy joskus mökiltä töissä.
Ministeri Vehviläinen nimitti sparrausryhmän
Aiheesta aiemmin Kuntalehdessä:
Kaksoiskuntalaisuuden selvittämiselle kannatusta myös kokoomukselta
Kaksoiskuntalaisuus ehkä toteutuu – Vehviläinen käynnistää selvityksen pääsiäisenjälkeen
Vehviläinen selvittäisi kaksoiskuntalaisuuden
Mökkeilyn suosio kasvaa, etätyö lisääntyy
